Filmikirjailijat : elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931-1941

Tutkimustuotos

Tutkijat

Organisaatiot

Kuvaus

Tämä väitöskirja tarkastelee elokuvakäsikirjoittamista Suomessa vuodesta 1931 vuoteen 1941. Tutkimus kysyy, minkälaiset esteettiset ja ideologiset arvot vaikuttivat käsikirjoittamiseen ja käsikirjoittajien ammattikunnan muotoutumiseen äänielokuvan läpimurron jälkeen. Tutkimus on historiallinen tutkimus. Lähdeaineistoa tulkitaan soveltaen pääasiassa Ian Macdonaldin ja Daniel Grittenin luomia käsikirjoituksen tutkimuksen menetelmiä, joissa käsikirjoittamisen käytäntöä analysoidaan ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun teorioiden mukaisena kulttuurisen kamppailun kenttänä. Suomalainen elokuvatuotanto eli voimakkaan kasvun aikaa 1930-luvulla. Elokuvalehtien ja muiden julkaisujen palstoilla käytiin vilkasta keskustelua kansallisesta elokuvasta ja sen tehtävästä. Yksi keskustelunaiheista oli ”käsikirjoituksen ongelma”. Uskottiin, että kiinnittämällä huomiota käsikirjoitusten laatuun syntyy parempia elokuvia. Pohdintojen keskiössä oli neljä kysymystä: Minkälaisia ovat suomalaiselle elokuvalle sopivat aiheet? Keiden pitäisi kirjoittaa elokuvia? Tuleeko tuottajien suosia alkuperäisaiheita ja välttää kirjallisuussovituksia? Miten määritellään hyvä elokuvakäsikirjoitus? Tutkimuksen pääluvuissa tarkastellaan näiden kysymysten ratkontaa sekä julkisuudessa että käytännön työssä. Lehdistöaineiston ohella lähteinä ovat elokuvien käsikirjoitukset, kirjeet, muistelmat ja elokuvayhtiöiden arkistot. Neljässä tapaustutkimusluvussa valotetaan päälukujen aihealueita. Niissä tarkastelun kohteina ovat elokuvat Juurakon Hulda (1938), Vieras mies tuli taloon (1938), vuonna 1940 valmistuneet suomalaiset ruotsalaisten elokuvien uudelleenfilmatisoinnit sekä elokuva SF-paraati (1940). Suomalaista elokuvakäsikirjoittamista ja sen ammatillisia ihanteita rakennettiin äänielokuvan läpimurron jälkeen kulttuurisella kentällä, jonka toiminta muotoutui suhteessa kansalliseen kulttuuriin ja suomalaisen kirjallisuuden traditioon. Suomalainen elokuva oli samaan aikaan sekä osa nuoren valtion kansallista kulttuuria että kansainvälistä elokuvakulttuuria – vaikutteita saatiin niin Euroopasta, Hollywoodista kuin Neuvostoliitostakin. Elokuvaa pidettiin toisaalta kauppatavarana ja toisaalta taiteena, ja käsikirjoittaminen nähtiin uutena kirjallisuuden lajina. Käsitystä käsikirjoittajan ammatista muokkasivat monet keskenään ristiriitaiset näkemykset, toiveet ja tavoitteet.

Yksityiskohdat

Julkaisun otsikon käännösFilm authors : screenwriting in Finland 1931-1941
AlkuperäiskieliSuomi
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
Valvoja/neuvonantaja
  • Susanna Helke

    , Valvoja
  • Laine, Kimmo, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
  • Timonen, Eija, Ohjaaja, Ulkoinen henkilö
Kustantaja
  • Aalto University
Painoksen ISBN978-952-60-6423-9
Sähköinen ISBN978-952-60-6424-6
TilaJulkaistu - 2015
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

    Tutkimusalat

  • elokuvat, käsikirjoittaminen, kirjallisuudenhistoria, 1930-luku, Suomi

ID: 18168073