Evaluation of Energy Efficiency in Educational Buildings

Espoon kaupungin toimitilastrategian keskeinen tavoite on tilojen käytön tehostaminen. Tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja uudet sekä peruskorjattavat tilat suunnitellaan entistä monikäyttöisemmiksi. Käytön tehokkuuden kasvaessa usein energiankulutus kasvaa ja pitkät käyttöajat voivat "rankaista" energiatehokkuuden tunnuslukujen ja mittaamisen näkökulmasta. Mittari fyysisen rakennuksen vertailuun ei välttämättä sovellu rakennuksen käytönaikaiseen seurantaan, sillä se ei huomioi rakennuksen todellista käyttöä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä opetusrakennusten energiatehokkuuden arviointiin. Tutkimuksessa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkastelee opetusrakennusten energiankulutuksen kokonaiskuvaa ja arvioi eri tekijöiden merkitystä siihen. Toinen tutkimuskysymys pyrkii selvittämään mikä on rakennuksen käytön merkitys energiatehokkuutta arvioitaessa. Kolmas tutkimuskysymys tarkastelee vaihtoehtoisten indikaattoreiden kykyä toimia vertailevina tunnuslukuina energiatehokkuuden parantamisessa. Väitöskirja on yhdistelmätutkimus, jossa käytetään sekä numeerista että laadullista aineistoa. Numeerinen aineisto koostuu tutkittujen kiinteistöjen toteutuneesta, mitatusta energiankulutus ja energiakustannus sekä käyttöön liittyvästä datasta, laadullinen aineisto puolestaan energiatodistuksista ja energiakatselmuksista. Lisäksi kahdeksan tapaustutkimuksen avulla arvioidaan valittujen energiatehokkuusindikaattoreiden käytettävyyttä. Tulosten perusteella tutkitun opetusrakennuskannan energiankulutus vaihtelee merkittävästi kaikkien tutkittujen tekijöiden suhteen sekä rakennustyyppien että yksittäisten rakennusten välillä tarkasteltuna. Tulosten mukaan tutkitut tekijät eivät yksinään selitä energiankulutuksen vaihtelua. Löydökset vahvistavat, että vaihtoehtoiset indikaattorit tuottavat erilaisia tuloksia energiatehokkuuden arvioimiseen ja soveltuvat erilaisiin käyttötarpeisiin. Tutkimuksessa annetaan ehdotus indikaattoreiden yhdistelmästä. Tutkimuksessa ehdotetaan, että opetusrakennusten käyttövaiheen energiatehokkuutta arvioitaessa näkökulmaa laajennetaan siten, että fyysisen ominaisuuden lisäksi huomioidaan keskeisiä rakennuksen käyttöä kuvaavia parametreja kuten käyttäjämääriä, käyttöaikoja ja tilatehokkuutta. Löydösten mukaan teknisten parannusten lisäksi Espoon kaupungilla on mahdollisuus optimoida päiväkotien ja koulujen tilankäyttöä. Jotta energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä voidaan tulevaisuudessa huomioida kokonaisvaltaisemmin, tulee nykyistä energiansäästöön tähtäävää energiakatselmustapaa kehittää.