Abstrakti
Tämä väitöskirja muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä tutkimuksesta, joissa tarkastellaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Analyysissä keskitytään siihen, miten erilaiset rajoitteet koulutuksen saatavuudessa vaikuttavat peruskoulun jälkeisen koulutuksen kysyntään ja suorittamiseen. Tutkimusaineisto perustuu pääosin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoista ja se koostuu neljästä kohortista peruskoulun pättäviä opiskelijoita vuosilta 2000–2003. Aineistossa seurataan useiden vuosien ajan, aina vuoteen 2012 asti, näiden nuorten koulutukseen hakeutumista ja opinnoissa etenemistä. Essee 1 tuottaa kuvailevaa tietoa toisen asteen tutkinnon suorittamiseen vaikuttavista tekijöistä. Tulokset vahvistavat aikaisemman kirjallisuuden näkemystä siitä, että yksilöiden aikaisemmalla koulumenestyksellä sekä vanhempien taustaominaisuuksilla on tärkeä rooli peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittamiselle. Tutkimus löytää myös huomattavia eroja koulutuksen alueellisten tarjontarajoitteiden ja tutkinnon suorittamisen välisissä yhteyksissä riippuen siitä, minkä koulutusalan tarjonnassa rajoitteita esiintyy. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen tehdyillä koulutuspäätöksillä on suuri merkitys yksilöiden valmistumiselle. Toisen asteen koulutuspaikat allokoidaan Suomessa keskitetyn yhteisvalinnan kautta. Väitöskirjan kaksi viimeistä esseetä hyödyntävät sisäänpääsyrajojen muodostamia epäjatkuvuuksia sisäänpääsytodennäköisyydessä. Regressioepäjatkuvuus lähestymistavan avulla tarkastellaan sitä, miten toisen asteen valinnassa menestyminen vaikuttaa opintojen etenemiseen. Noin neljä prosenttia niistä peruskoulusta valmistuvista yksilöistä, jotka osallistuvat toisen asteen yhteishakuun, jäävät kokonaan ilman koulutuspaikkaa. Essee 2 osoittaa, että koulutuksen ulkopuolelle jääminen heikentää yksilön todennäköisyyttä suorittaa peruskoulun jälkeinen tutkinto lähes 10 prosenttiyksikköä. Tämä vastaa noin 15 prosenttia ilman paikkaa jäävien suorittamistodennäköisyydestä. Koulutuksen ulkopuolellle jääminen aiheuttaa tämän lisäksi huomattavaa viivettä toisen asteen suorittamisen ajoittumiseen. Essee 3 näyttää, että myös sillä, tuleeko yksilö valituksi korkeimpaan vai alemmaksi sijoitettuun hakutoiveeseen on merkitystä koulutusprosessin onnistumiselle. Ensimmäiseen toiveeseen pääsy parantaa tutkinnon suorittamisentodennäköisyyttä noin neljällä prosenttiyksiköllä.
Julkaisun otsikon käännös | Toisen asteen tutkinnon suorittaminen Suomessa |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-6798-8 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-6799-5 |
Tila | Julkaistu - 2016 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- inhimillinen pääoma
- toisen asteen koulutus
- keskeyttäminen
- opiskelijavalinta