Abstrakti
Teknologinen kehitys on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut voimakkaan taloudellisen rakennemuutoksen lähde. Tämän väitöskirjan esseissä tarkastellaan rakennemuutoksen keskeisiä piirteitä. Väitöskirja parantaa nykyisiä makrotaloudellisia kasvumalleja, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon informaatioteknologisen (ICT) vallankumouksen synnyttämiä muutoksia organisaatioissa ja talouden toimialarakenteessa. Lisäksi väitöskirja tutkii rakennemuutokseen liittyvien talouspoliittisten uudistusten kansantaloudellisia vaikutuksia.
Työ jakautuu kolmeen esseeseen ja johdantolukuun. Ensimmäinen essee tarkastelee ICT:n käyttöönoton tuottavuusvaikutuksia. Samalla, kun ICT mahdollistaa tuotantotapojen kehittämisen laajasti sen oman tuotannon ulkopuolella, tilastot viittaavat myös siihen, että uusi teknologia on edesauttanut maidenvälisten tuottavuuserojen kasvua. Essee esittelee makrotaloudellisen kasvumallin, jossa teknologian käyttöön liittyvät komplementaariset innovaatiot vaikuttavat tuottavuuseroihin. Teoreettinen analyysi osoittaa, että teknologian merkitys tuottavuuserojen selittäjänä voi hämärtyä, jos sen merkityksen mittaamiseen käytetään perinteistä, tuotantojoustoon perustuvaa, mittaustapaa. Essee esittää vaihtoehtoehtoisen tavan eritellä ICT:n tuottavuusvaikutuksia ja osoittaa menetelmän avulla, että ICT:llä on tiedettyä suurempi merkitys tuottavuuserojen selittäjänä.
Toinen essee tarkastelee tietotalouden rakennemuutosta ja kasvua sektoritasoisen kokonaistasapainomallin avulla. Tarkastelu osoittaa, että ICT:llä on keskeinen rooli talouskasvussa (40.9 prosenttia pitkän aikavälin kasvusta Suomessa). Lisäksi kansantalouden kasvuvauhti voi pysyä vakaana riippumatta suurista eroista teknologisessa kehityksessä eri sektoreilla, koska ICT vaikuttaa kansantaloudessa pääsääntöisesti tuotantopanoksena ja tukee palvelusektorin tuottavuuskasvua. Essee tutkii myös kulutuksen, tuotannon ja työn rakennemuutoksen lähteitä.
Kolmas essee käsittelee Suomessa vallinneen investointivetoisen kasvupolitiikan murenemista 1990-luvun lamassa. Politiikan muutosta tarkastellaan dynaamisen kokonaistasapainomallin avulla. Esseessä osoitetaan, että kasvupolitiikan muutos kriisiolosuhteissa voi synnyttää syvän ja pitkittyneen työllisyyden, tuotannon ja investointien romahduksen. Sen sijaan finanssikriisi yksin ei tuota tarpeeksi suurta tuotannon romahdusta, eikä voi selittää lamaa seurannutta pitkittynyttä matalan resurssikäytön jaksoa.
Julkaisun otsikon käännös | Essays on information and communications technology, structural change, and economic growth |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-5357-8 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-5358-5 |
Tila | Julkaistu - 2013 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |