Employees’ experiences in knowledge-based organisations: towards an age-friendly design and management of work environments for older workers

Tulevaisuuden työvoima koostuu yhä enenevässä määrin ikääntyvistä tietotyöntekijöistä. Tässä väitöskirjassa tutkitaan yli 50-vuotiaiden työntekijäkokemuksia sekä johdon ja asiantuntijoiden näkemyksiä työympäristöistä asiantuntijaorganisaatioissa. Väitöskirjan keskeinen teoreettinen viitekehys on monitieteellinen työympäristötutkimus, jossa keskitytään kokemustutkimukseen yhdistämällä fyysiset, sosiaaliset, ja teknologiset työympäristökokemukset. Väitöskirjan tarkoituksena on syventää ymmärrystä työntekijöiden kokemuksista sekä selvittää, mitkä tekijät tukevat iäkkäämpien työntekijöiden työtä ja parantavat heidän työympäristöään. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa ja monitapaustutkimusta selvittäen miten työntekijät kokevat työympäristönsä ja mitkä tekijät tukevat ikääntyvän työntekijän työtä ja parantavat heidän fyysistä, sosiaalista ja virtuaalista työympäristöä. Empiirinen aineisto kerättiin käyttäen ensisijaisena tutkimusmenetelmänä visuaalista luotain –menetelmää sisältäen työpajoja ja haastatteluja yli 50-vuotiaiden työntekijöiden (N = 77) kanssa sekä toissijaisena tutkimusmenetelmänä teemahaastatteluja johdon ja asiantuntijoiden (N = 29) kanssa. Luotain – aineisto analysoitiin tapauskohtaisesti itsenäisenä kokonaisuutena, jonka jälkeen jokaisesta tapauksesta kerätty aineisto ryhmiteltiin työympäristöittäin eri teemoihin, mikä mahdollisti syvemmän tulkinnan ja tapausten vertailun. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin tapauskohtaisesti, jonka jälkeen löydökset tulkittiin yhdistetysti fyysisen, sosiaalisen ja virtuaalisen työympäristön sekä integroidun työympäristöjohtamisen näkökulmista. Tulokset nostavat esiin monia merkittäviä työntekijäkokemuksia sekä useita yritysjohdon käyttämiä työympäristön suunnitteluun ja johtamiseen liittyviä strategioita. Vaikuttaa siltä, että työntekijät ovat tyytyväisiä toimistojensa fyysiseen ergonomiaan, mutta ovat huolissaan etätyön ergonomiasta. Kognitiivista ergonomiaa ei näytä tuettavan riittävästi visuaalisella suunnittelulla, joka tukisi kognitiivisia kykyjä kuten muistia, oppimista, ajattelua ja tiedon käsittelyä. Tulokset korostavat tarvetta kiinnittää enemmän huomiota yksilöllisiin ergonomisiin tarpeisiin. Lisäksi hiljaisen tiedon siirtymistä tulisi pohtia tarkemmin, jotta kriittisen organisaatiotiedon ja -kokemuksen menettäminen vältetään ikääntyvän työntekijän poistuessa työmarkkinoilta. Yllättävästi, työympäristöt eivät tue sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi yhä joustavampi työpaikka, joustavat työajat ja etätyön mahdollisuus, tukisivat työstä palautumisen tarvetta sekä erityisesti vanhempien työntekijöiden yhä kasvavaa tarvetta toimia omaishoitajina ikääntyville vanhemmilleen. Tulokset osoittavat myös, että työympäristön ymmärtäminen pelkästään fyysisenä kokonaisuutena rajoittaa mahdollisuuksia suunnitella ja johtaa ikäystävällisiä työympäristöjä. Näin ollen tulokset korostavat tarvetta johtaa yli organisaatiorajojen entistä integroidumman työympäristöjohtamisen avulla. Tämä väitöskirja edistää monitieteellistä työympäristötutkimusta ja -johtamista kokemuksellisella tutkimuslähestymistavalla. Tässä väitöskirjassa tarkasteltu ilmiö on uusi, ja ikääntyneiden työntekijöiden työympäristöä on tutkittu toistaiseksi vain vähän. Väitöskirja lisää ymmärrystä tekijöistä, jotka tukevat iäkkäämpien tietotyöntekijöiden työtä ja parantavat heidän työympäristöään. Löydökset ovat arvokkaita, koska tulevaisuuden työvoima koostuu yhä enenevässä määrin ikääntyvistä tietotyöntekijöistä monissa kehittyneissä maissa. Vaikka tämä tutkimus vahvistaa monia fyysiseen työympäristöön liittyviä tekijöitä, se osoittaa myös, että työpaikan käsite ei ole vain fyysisten paikkojen verkosto. Se on laajempi kokemus, jossa fyysinen työympäristö on vain yksi osa työntekijän kokonaiskokemusta. Tämä väitöskirjatutkimus antaa äänen yli 50-vuotiaille työntekijöille ja tarjoaa arvokasta tietoa organisaatioille ikäystävällisten työympäristöjen suunnitteluun ja johtamiseen; tämä tieto hyödyttää koko henkilöstöä, ei vain vanhempia työntekijöitä. Lisäksi tämä tutkimus nostaa esiin työntekijäkokemukset sekä työympäristön suunnittelun ja johtamisen näkökulmat ikääntyvien työuraa ja työuran pidentämistä käsitteleviin julkisiin keskusteluihin.