Emissions of wooden interior materials

Ympäristövaikutuksien pienentämiseksi puumateriaalien käyttö rakentamisessa on lisääntynyt ja puulla on useita ominaisuuksia, jotka voivat olla hyödyllisiä sisäympäristön laadulle ja rakennuksien käyttäjille. Puusta kuitenkin haihtuu sisäilmaan kemiallisia yhdisteitä ja etenkin tuoreen puun VOC-emissiot (Volatile Organic Compounds) voivat olla huomattavat. Sisäilman laadun kontrolloimiseksi tarvitaan lisätietoa puun emissioihin vaikuttavista tekijöistä ja niiden yhteydestä ihmisten kokemaan sisäilman laatuun. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa rakennuksissa tavanomaisesti läsnä olevien tekijöiden vaikutuksesta puun emissioihin. Lisäksi tutkittiin sisäilman laadun havainnointiin käytettävien sensorien suorituskykyä. Puun kosteuspitoisuuden ja kolmen maalin vaikutusta mäntylaudan emissioihin tutkittiin koekammioissa. Koekappaleina oli maalaamattomia ja maalattuja lautoja kahdessa kosteuspitoisuudessa (10 % ja 16 %), ja maalattuja lasilevyjä käytettiin rinnakkaisnäytteinä. Emissioiden kehitystä tutkittiin 28 päivän aikavälillä. Maalaamattoman puun emissiotuotteet ja niiden pitoisuudet olivat yhteneviä aikaisempien tutkimuksien kanssa. Maalatusta puusta haihtui suuria määriä maaliperäisiä yhdisteitä, joiden pitoisuudet pienenivät nopeasti ajan kuluessa. Puuperäisten yhdisteiden osuus kasvoi tutkimuksen loppua kohti. Suuremmassa kosteuspitoisuudessa (16 %) maalaamattomien ja maalattujen puukappaleiden emissiot olivat pienempiä, joka johtui etenkin terpeeniyhdisteiden matalammista emissoista. Lisäksi korkeampi kosteuspitoisuus pienensi maaliperäisien yhdisteiden emissioita. Mitattua ja koettua sisäilman laatua tutkittiin kolmessa puurakenteisessa koerakennuksessa eri ilmanvaihtotasoilla. TVOC-pitoisuudet (Total VOC) olivat selvästi suurempia hirsirakenteissa koerakennuksessa kahteen kevyemmällä puurungolla toteutettuun rakennukseen verrattuna ja suurin ero rakennusten välillä oli terpeenipitoisuuksissa. TVOC-pitoisuudet laskivat tasaisesti ilmanvaihdon lisääntyessä hirsirakenteisessa koerakennuksessa, kun ilmanvaihdon merkitys muissa rakennuksissa oli pienempi etenkin kahden korkeimman tason välillä. Koettu sisäilman laatu parani järjestelmällisesti ilmanvaihdon lisääntyessä, ja tulokset olivat tilastollisesti merkittäviä pienimmän ja suurimman ilmanvaihdon välillä. Sisäilman laadun seurantaan tarkoitettujen TVOC-sensoreiden käyttö ja saatavuus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, mutta tietoa niiden toimivuudesta on rajallisesti. Neljän MOS-sensorin (metal oxide semiconductor) ja yhden PID-sensorin (photoionization detector) toimintaa tutkittiin laboratorio- ja kenttäkokein. Toimivuudessa havaittiin eroja PID- ja MOS-sensorien välillä sekä MOS-sensorien keskuudessa molemmissa kokeissa. Tuloksien perusteella sensoreilla ei ole mahdollista mitata tarkkoja TVOC-pitoisuuksia, mutta niitä voidaan käyttää pitoisuustasojen ajallisten vaihtelujen seurantaan sekä ihmisperäisten epäpuhtauksien havainnointiin.