Effects of Indoor Climate on Occupants’ Perception and Work Performance in Office Environment

Tämä väitöskirja tarkastelee sisäilmaston vaikutusta tilan käyttäjän viihtyvyyteen, kokemukseen ja työsuoriutumiseen, sekä voidaanko lämpimän toimiston sisäympäristöä parantaa tuomalla puhalluksen avulla paikallista jäähdytystä. Fokus on huoneen lämpötilassa, sisäilman laadussa ja ilmavirtauksessa, sekä niiden vaikutuksissa tilan käyttäjän kokemukseen ja työsuoriutumiseen.Tutkimus sisältää neljä laboratoriotutkimusta, joissa yhdessä on mitattu ilmavirtauksia huoneessa eri vuodenaikoja edustavissa tilanteissa, ja kolmessa on eri tilanteita tutkittu koehenkilökokein. Tulosten mukaan näyttää siltä, että ilmavirtauksen keskinopeus kasvaa tilan jäähdytystarpeen kasvaessa ja huonosti toteutettu toimiston työpisteiden sijoittelu saattaa aiheuttaa tilankäyttäjille vetoa (Julkaisu I). Huoneen virtauskuvio ei ole stabiili ja vetoriskialttiit alueet saattavat vaihdella sekä ajan myötä että tilan lämmönlähteiden muuttuessa (Julkaisu I). Toisaalta, riittämätön ilmastointi näyttäisi vaikuttavan negatiivisesti etenkin subjektiivisiin reaktioihin (Julkaisut II ja III). Raittiin ilman tuominen suoraan työpisteeseen puhalluksen muodossa vaikutti subjektiivisiin reaktioihin positiivisesti lämpimässä toimistoympäristössä (Julkaisu IV).Objektiivisesti mitatun työsuoriutumisen mukaan näyttäisi siltä, että kognitiivinen työsuoriutuminen ei ole niin herkkä lämpötilan muutoksille kuin Seppäsen malli (Seppänen ym., 2006a) ennustaa ja että lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen saattaa olla tehtäväriippuvainen (Julkaisu II). Tulosten mukaan myös ihmisperäisillä epäpuhtauksilla ei näyttäisi olevan niin suurta vaikutusta työsuoriutumiseen, kuin mitä on aikaisemmin nähty tutkimuksissa joissa ulkoisia päästölähteitä, kuten likaista mattoa, on käytetty (Seppänen ym., 2006b; Julkaisu III). Kuitenkin, subjektiivisten mittaustulosten mukaan toimiston kuumuuden työsuoriutumista häiritsevä vaikutus näyttäisi kasvavan sekä toimiston lämpötilan kasvaessa ilmanvaihdon ollessa riittävä (Julkaisu II) että ihmisperäisten epäpuhtaustason kasvaessa lämpötilan olleessa optimaalinen mutta ilmanvaihdon ollessa riittämätön (Julkaisu III). Korkea lämpötila saattaa lisätä myös tunkkaisuuden työsuoriutumista häiritsevää vaikutusta (Julkaisu II). Näyttäisi siltä, että raittiin ilman tuominen suoraan työpisteelle puhalluksen muodossa vähentää kuumuuden ja tunkkaisuuden työsuoriutumista häiritsevää vaikutusta lämpimässä toimistossa (Julkaisu IV). Energian kulutus ja vetoriski ovat suurimpia ongelmia kun ilmastointia käytetään toimistoissa, joissa on suuri sisäinen lämpökuorma. Yksi ratkaisu saattaisi olla antaa toimiston lämpötilan hieman nousta ja tuoda raitis ilma suoraan työpisteisiin puhalluksen avulla. Puhalluksen yhteyteen voisi asentaa henkilökohtaisen säätömahdollisuuden, jolloin jokainen toimiston käyttäjä voisi itse säätää omaa lämpöympäristöään ja saavuttaa näin paremman lämpöviihtyvyyden samalla kun ilmastoinnin energiankulutusta voitaisiin pienentää. Väitöskirjan lopussa tarkastellaan jatkotutkimustarpeita.