Abstrakti
Tämä väitöskirja käsittelee strategista suunnittelua kaupunkiseuduilla, ja eritysesti strategisen suunnittelun suhdetta 'perinteiseen' lakisääteiseen maankäytön suunnitteluun. Tämä suhde on syntynyt, kun strateginen suunnittelu on yleistynyt kaupunkiseuduilla ilman, että seuduista olisi tehty lakisääteisen suunnittelujärjestelmän tunnistamaa virallista suunnittelutasoa.Suunnittelun institutionaaliset puitteet ovat näin epäselvät. Yhtäältä seutuja ohjaavat strategisuutta ja yhteistyötä korostavat ohjelmat ja toisaalta lakisääteisen suunnittelujärjestelmän aluejaot ja prosessit. Institutionaaliset epäselvyydet ovat aiheuttaneet jännitteitä käytännön suunnittelutyöhön, joka on kaukana strategisen suunnittelun teorioiden kuvaamasta ihanteesta. Tämä väitöskirja pyrkii tuomaan strategisen suunnittelun teoriaa lähemmäs näitä todellisia strategisen suunnittelun käytäntöjä. Väitöskirja pyrkii tähän esittämällä institutionaalisen lähestymistavan strategiseen suunnitteluun; dialektisen institutionalismin.
Dialektinen institutionalismi tarjoaa teoreettisen kehyksen, jonka avulla voidaan analysoida kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun epäselviä institutionaalisia puitteita ja spatiaalisia imaginaareja näissä puitteissa. Väitöskirja esittää, että suunnittelun epäselvät puitteet ovat kehittyneet kaupunkiseudun imaginaarin tuottaman institutionaalisen muutoksen tuloksena. Myös kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun käytännöt ovat osa tätä instituutioiden muutosta. Niissä toimijat käsittelevät ja tulkitsevat institutionaalisten sääntöjen välisiä epäselvyyksiä. Väitöskirja pyrkii myös valottamaan, kuinka spatiaalisia imaginaareja hyödynnetään tässä institutionaalisten sääntöjen tulkinnassa ja yhteensovittamisessa.
Väitöskirja havainnollistaa dialektisen institutionalismin soveltuvuutta kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun käytäntöjen ymmärtämiseen kolmen pohjoismaisen esimerkin avulla. Esimerkkien avulla väitöskirja keskustelee suomalaisen suunnittelujärjestelmän muutoksesta.
Väitöskirjan tulokset tarkentavat strategisen suunnittelun teorian ymmärrystä kaupunkiseudun imaginaarin, toimijoiden ja instituutioiden rooleista kaupunkiseutujen strategisessa suunnittelussa. Kaupunkiseudun imaginaari tulisi nähdä suunnittelujärjestelmää muokkaavana taustaideana, joka syntyy kansallisen tason keskustelussa. Kaupunkiseutujen toimijat voivat tulkita tätä ideaa paikallisista olosuhteista käsin. Paikalliset tulkinnat kuitenkin syntyvät epäselvissä institutionaalisissa olosuhteissa. Täten monitulkintainen imaginaari voi ylläpitää lakisääteisen suunnittelun rakenteita, ennemmin kuin edistää kaupunkiseutujen strategiseen suunnittelun toteutumista. Näin strategisten suunnitelmien toteuttamiseksi vaadittava yhteistoiminta voidaan saavuttaa vain, jos imaginaarin suostutteleva voima yhdistetään reflektioon lakisääteisen suunnittelun vallitsevista rakenteista tai se ankkuroidaan esimerkiksi fyysiseen ympäristöön.
Julkaisun otsikon käännös | Dialektinen institutionalismi: Spatiaaliset imaginaarit strategisen ja lakisääteisen suunnittelun välisissä jännitteissä kaupunkiseuduilla |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-64-0449-3 |
Sähköinen ISBN | 978-952-64-0450-9 |
Tila | Julkaistu - 2021 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- instituutio
- diskursiivinen institutionalismi
- strateginen alueidenkäytön suunnittelu
- kaupunkiseutujen suunnittelu