Konfliktinratkaisun kehittämiskohteista maantie- ja rautatiehankkeissa – kiinteistön omistajan näkökulma

Seija Kotilainen

    Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

    Abstrakti

    Tutkimus kohdistuu maantie- ja rautatiehankkeiden (väylähankkeiden) kiinteistöteknisiin tehtäviin. Se vastaa kysymykseen, mitkä ovat väylähankkeiden konfliktinratkaisun institutionaaliset kehittämiskohteet, kun asiaa katsotaan kiinteistön omistajan näkökulmasta. Tutkimus pohjautuu seitsemään tieteelliseen artikkeliin. Tarkastelussa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Väylähankkeen kehittämiskohteet liittyvät osallistumisoikeuksien turvaamiseen, konfliktien ehkäisyyn ja julkitulleiden konfliktien ratkaisuun. Selvitysvaiheen tehtävissä, kuten tarveselvityksessä sekä yksityisteiden ja tilusten järjestelyselvityksissä, kiinteistön omistajalla tulisi olla osallistumismahdollisuus. Yleis-, tie- ja ratasuunnittelusta tiedottamista olisi yhtenäistettävä niin, että kaikille kiinteistön omistajille turvattaisiin osallistumismahdollisuus. Lisäksi kiinteistön omistajalla pitäisi olla osallistumisoikeus keskusteluun, jonka tuloksena syntyy menetelmä, joilla korvaukset hoidetaan - joko sopiminen tai viranomaispäätös. Kiinteistön omistajat pitävät tärkeänä väylähankkeen sosiaalista prosessia. Määrältään oikeat korvaukset eivät riitä. Konflikteja voidaan ennaltaehkäistä toimintatavoilla, jotka tukevat luottamuksellisuuden sekä keskustelu- ja neuvottelumahdollisuuksien syntyä. Maantie-ratatoimitusten haltuunotossa kiinteistön omistajan tulisi itse esitellä lunastettavaa omaisuuttaan. Toimituksen loppukokous on pidettävä myös tapauksessa, jossa viranomainen antaa vain lunastuspäätöksen ja valitusosoituksen. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että asiassa riittäisi viranomaispäätös, joka postitettaisiin kiinteistön omistajille. Kiinteistön omistajat pitävät väylähanketta kokonaisuutena, jolloin konfliktinratkaisunkin tulisi perustua kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Jos jossain hankkeen tehtävässä ei pystytä ratkaisemaan jotain konfliktia, tehtävästä vastaava olisi velvoitettu siirtämään konfliktin käsittely toiselle areenalle, esimerkiksi sovitteluun. Tällöin väylähankkeessa esiintyisi väärään paikkaan joutuneita konflikteja, joille ei löytyisi käsittelyareenaa. Yleensäkin konfliktinratkaisun menetelmien käyttöä tulisi laajentaa ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä. Jatkossa tulisi selvittää lunastustoimikunnan käsitykset konfliktinratkaisumenettelyistä, joita maantie- ja ratatoimituksessa voidaan käyttää. Toiseksi tulisi selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat kiinteistön omistajien kokemukseen täydestä korvauksesta.
    Julkaisun otsikon käännösDeveloping Conflict Resolution in Highway and Railway Projects - Perspective of RealProperty Owner
    AlkuperäiskieliSuomi
    PätevyysTohtorintutkinto
    Myöntävä instituutio
    • Aalto-yliopisto
    Valvoja/neuvonantaja
    • Vitikainen, Arvo, Vastuuprofessori
    • Vitikainen, Arvo, Ohjaaja
    Kustantaja
    Painoksen ISBN978-952-60-5167-3
    Sähköinen ISBN978-952-60-5168-0
    TilaJulkaistu - 2013
    OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

    Tutkimusalat

    • kiinteistötoimitus
    • maantiehanke
    • rautatiehanke
    • konflikti
    • kiinteistötekniikka

    Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Konfliktinratkaisun kehittämiskohteista maantie- ja rautatiehankkeissa – kiinteistön omistajan näkökulma'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

    Siteeraa tätä