Kriittisten informaatio- ja laatutarpeiden määrittäminen kriisienhallintayhteistyössä

Tämä väitöskirja käsittelee informaation ja sen laadun merkitystä kriisinhallinnan yhteistyölle jaetun tilannetietoisuuden näkökulmasta. Informaatio ja kommunikaatioteknologian kehittymisen myötä informaatiota on saatavilla moninkertaisesti mutta kriisitilanteessa haasteeksi nousee usein oleellisen informaation löytäminen aikakriittisessä tilanteessa. Jaettu informaatio voi myös olla heikkolaatuista jolloin vastetoimet eivät ole tehokkaita tai oikeita. Suuri osa jaetusta kriisi-informaatiosta on sidottu paikkaan mutta tästä huolimatta paikkatietomenetelmien täyttä potentiaalia ei osata vielä hyödyntää osana kriisinhallintaa. Tässä esitetyssä tutkimuksessa luotiin kehikko kriittisen informaation ja sen laadun määrittelemiseksi erityyppisissä kriisiympäristöissä perustuen kriisinhallintaharjoituksista kerättyyn materiaaliin. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä osa-aluetta joiden avulla kriittiset tietotarpeet voidaan tunnistaa. Toimintaympäristön kuvaaminen toimijoiden tavoitteiden sekä käytettävissä olevan ajan, resurssien, datan ja arvojen monimuotoisuuden suhteen havaittiin edellytykseksi tietotarpeiden sekä laadun määrittelylle. Jaettua tilannetietoisuutta tukevien infotarpeiden määrittelyyn tunnistettiin toiminnan kuvausmenetelmiä joiden havaittiin vaihtelevan yhteistyön syvyyden sekä toimintaympäristön ennakoitavuuden suhteen. Tästä syystä kriittiset informaatiotarpeet voidaan kuvata täsmällisesti vain tietyissä tilanteissa ja tiedonhallinnan menetelmät nousevat keskeisemmiksi tilanteissa joissa toiminnan ennakoitavuus ja yhteistyön tasot ovat heikompia. Tutkimuksessa kuvattiin myös eri paikkatietomenetelmien painottuminen erityyppisten kriisien erivaiheissa. Osana kriittisen informaation määrittelyä kuvattiin myös informaation laatukehikko, jonka avulla eri kriisiympäristöissä voidaan määrittää laatutarpeet useasta eri laatunäkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätös on, että jotta kriisiorganisaatio pystyisi määrittämään kriittiset informaatiotarpeensa jaetun tilannetietoisuuden tukemiseksi, on sen huomioitava myös tavoitteet, konteksti sekä informaation laatu tässä kontekstissa. Tätä kautta yhteistoimintaa voidaan kehittää systemaattisesti huomioiden toimintaympäristö kokonaisvaltaisesti.