Cognitive Barriers to External Resource Management – Top Management Perspective

Tämä tutkimus käsittelee merkittävää liikkeenjohdon ongelmaa: Miksi ylin johto ei tunnista ulkoisten resurssien merkitystä kilpailukyvylle eikä näe keinoja ulkoisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja johtamiseen. Tutkimus tuo ylimmän johdon näkökulman hankintatoimeen ja avaa hankintojen ja ulkoisten resurssien johtamisen päätöksentekoon liittyviä kognitiivisia prosesseja. Tutkimuksen empiirinen osa muodostuu kolmen keskisuuren yrityksen johtoryhmien kaikkien jäsenten haastatteluista ja viiden ulkoisiin resursseihin liittyvän muutosprojektin analyyseistä näissä yrityksissä. Teoreettisina näkökulmina käytän rajatun rationaalisuuden, johdon kognition ja institutionalisoitumisen tunnettuja konsepteja ja viitekehyksiä. Yleisiin organisaatioteorioihin pohjautuen lähden siitä, että ulkoisten resurssien merkityksen tunnistamisen esteet rajoittavat koko yrityksen kilpailukykyä ja menestystä. Tämän tutkimuksen perusteella näen, että ylimmän johdon yleiset käsitykset ulkoisten resurssien merkittävyydestä perustuvat perinteisen tuotantokeskeisen teollisuuden luomiin ajatusmalleihin, vaikka nykyisin keskimäärin noin 80 % yrityksen käyttämistä resursseista on ulkoisia. Nämä historialliset ajatusmallit siirtyvät sukupolvelta toiselle, muodostavat pohjan yrityksen taloudelliselle raportoinnille, funktionaaliselle organisaatiolle ja strategiaprosesseille, sekä vaikuttavat ulkopuolisiin analyytikoihin ja talousmedioihin. Usean eri mekanismin kautta nämä ajatusmallit muodostavat itseään vahvistavan noidankehän, joka tehokkaasti rajoittaa ulkoisiin resursseihin liittyvien strategisten mahdollisuuksien tunnistamista. Väitän, että kaksi keskeisintä tekijää tämän noidankehän muodostumisessa ovat 1) tuotantokeskeinen taloudellinen raportointi, joka mm. "muiksi kustannuksiksi" hajauttamalla piilottaa ulkoisten resurssien suhteellisen tärkeyden ja 2) vähäinen modernin hankintatoimen ja ulkoisten resurssien johtamisen koulutus ja kokemus, jotka estävät strategisten mahdollisuuksien tunnistamisen johtoryhmätasolla. Ehdotan paradigmaattista ajattelutavan muutosta operatiivisesta ostamisesta strategiseen ulkoisten resurssien johtamiseen. Tällä muutoksella olisi suuri vaikutus johdon agendaan, raportointikäytäntöihin, strategiaprosesseihin, organisaatioon ja koulutukseen sekä peruskoulutustasolla että ammattilaisten valmennuksessa. Se toisi myös analyytikoille uusia näkökulmia yritysten onnistumisen arviointiin.