Hoivayhteys – keskeinen inhimillinen voimavara kahdenkeskisessä hoivatyössä

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisMonograph

Abstrakti

Vuorovaikutustyö sisältää sekä hoitamista että hoivaamista. Hoitaminen tarkoittaa toisen jonkin tarpeen täyttämistä, hoivaamisessa kohdataan lisäksi toinen ihmisenä. On havaittu, että hoivatilanteissa mukanaolo tuottaa hyvää oloa sekä hoidon antajalle että hoidettavalle. Vanhainkoti on erityisen hyvä paikka havainnoida hoitoa ja hoivaamista. Niinpä tämä väitöskirja perustuu 13 päivään osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluihin 26 hoitajan, 5 asukkaan ja 9 osastonhoitajan kanssa, jotka yhteensä kestivät 27 tuntia ja translitteroituina kattoivat 400 sivua. Lisäksi lopussa pidin esitelmän havainnoistani hoitajille vahvistaakseni tuloksiani heidän palautteensa pohjalta. Aineiston analysointi tapahtui grounded theorizing –metodin myötävaikutuksella. Ensimmäinen empiirinen löydökseni on, että hoitotilanteessa molemmat osallistujat voivat olla emotionaalisesti joko läsnäolevia tai poissaolevia. Tästä vuorovaikutuksesta muodostuu neljä eri hoitotilanteen tyyppiä: 1) asioiden hoitamisessa jokin tarve hoidetaan ilman, että kumpikaan osapuoli on tilanteessa läsnä, 2) hoivan torjutussa hakemisessa hoidettava pyrkii yhteyteen hoitajan kanssa, joka pysyy torjuvana, 3) yksipuolisessa hoivaamisessa hoitaja on lempeän ystävällinen, mutta hoidettava pysyy etäisenä, 4) hoivayhteydessä molemmat ovat läsnäolevia niin, että heidän välilleen muodostuu keskinäinen yhteys. Tutkimuksessani keskityin erityisesti hoivayhteyksiin ja esitän, että ne koostuvat kuudesta piirteestä, jotka vaaditaan molemmilta osapuolilta: toisen huomioiminen yksilönä, läsnäolo tässä hetkessä, avautuminen toinen toiselle, jaetun tilan muodostaminen, tunnetilojen vahva virtaavuus, ja hoitavat toimenpiteet sekä vastavuoroiset kiitollisuuden osoitukset. Näissä hetkissä keskinäinen yhteys on vahva ja muodostuu pitkälti sanattoman, toiselle herkistyneen viestinnän kautta. Työ tarjoaa myös muutaman teoreettisen kontribuution. Pohtiessani miten hoitaja voi edistää hoivayhteyksien muodostumista esitän systeemiälyn käsitteen pohjalta yhdeksän tapaa, joilla hoitaja voi keskinäistä vuorovaikutustilannetta viedä kohti hoivayhteyttä. Työ tekee myös metodologisen kontribuution pohjaamalla epistemologiset ja metodologiset valinnat pragmaattisen filosofian traditioon. Kaiken kaikkiaan työ edistää kahta erillistä tutkimustraditiota korostamalla ihmistenvälisyyttä, intersubjektiivisuutta ja hoidettavan aktiivista roolia vuorovaikutuksessa: Ensinnäkin organisaatiotutkimusta ja erityisesti myönteisen vuorovaikutuksen tutkimusta, ja toiseksi hoitotiedettä ja erityisesti vanhustenhoitoa.
Julkaisun otsikon käännösHoivayhteys – keskeinen inhimillinen voimavara kahdenkeskisessä hoivatyössä
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Saarinen, Esa, Vastuuprofessori
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-4847-5
Sähköinen ISBN978-952-60-4848-2
TilaJulkaistu - 2012
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

Tutkimusalat

  • hoiva
  • myötätunto
  • ihmistenvälisyys
  • hoitaja
  • myönteinen vuorovaikutus

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Hoivayhteys – keskeinen inhimillinen voimavara kahdenkeskisessä hoivatyössä'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä