Abstrakti
Pitkäaikaissairaiden potilaiden aktiivisen omahoidon on ehdotettu parantavan potilaan terveyttä ja vähentävän terveydenhuollon ammattilaisten antaman hoidon tarvetta ja kysyntää. Suurista odotuksista huolimatta, empiirinen näyttö omahoidon kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Tämä saattaa johtua tutkimusmenetelmällisistä haasteista, joita omahoitointerventioiden kompleksisuus ja tyypillisesti viiveellä havaittavat vaikutukset aiheuttavat.
Tässä tutkimuksessa omahoitointerventioiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta arvioitiin kahdessa erilaisessa tutkimusasetelmassa. Kustannusvaikuttavuuden kannalta keskeisten mekanismien ja kontekstitekijöiden ymmärtämiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin realistisen arvioinnin lähestymistapaa.
Haastatteluilla täydennetty retrospektiivisen kohorttitutkimus suomalaisessa perusterveydenhuollossa osoitti, että nykyiset rutiininomaisesti kerättävät hoitotiedot eivät kuvasta omahoitointerventioiden toimintamekanismia, eli potilaan parantunutta kykyä hallita omaa sairauttaan. Tutkimuksen toisessa empiirisessä osassa omahoitointervention vaikuttavuutta arvioitiin potilaan aktiivisuus -mittarilla (Patient Activation Measure, PAM), joka mittaa potilaan tietoja, taitoja ja itsevarmuutta oman sairautensa hoidossa. Suomenkielinen käännös PAM-kyselyinstrumentista validoitiin tutkimuksessa.
Näennäiskoe ajankohtaisen omahoitointervention, sähköisen potilasportaalin, vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta osoitti, että potilaan mahdollisuus tarkastella omia hoitotietojaan ja viestiä sähköisesti ammattilaisten kanssa voivat parantaa potilaan aktiivisuutta kohtuullisin kustannuksin. Pääsy verrattain yksinkertaiseen sähköiseen potilasportaaliin voi täten parantaa hoidon kustannusvaikuttavuutta. Jotta potilasta aktivoivien investointien hyväksyttävyyttä voidaan arvioida tarkasti, tarvitaan lisää tutkimusta potilaan aktiivisuuden pitkäaikaisista vaikutuksista ja aktiivisuuteen liittyvistä maksuhalukkuuden kynnysarvoista.
Potilasportaalin hyödyt syntyvät vaikutusmekanismeista, joita portaalin toiminnallisuudet saavat aikaan yhdessä kontekstitekijöiden kanssa. Potilasportaalin kannalta keskeisiä kontekstitekijöitä ovat portaalin käyttäjien ominaisuudet, ympäröivän terveydenhuoltojärjestelmän rakenteet sekä portaalin jalkauttaminen organisaatiossa. Tämä tutkimus osoittaa, että realistinen arviointi voi täydentää perinteisiä koetutkimuksia kompleksisten terveydenhuollon interventioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa.
Julkaisun otsikon käännös | Näytön kerryttäminen omahoitointerventioiden kustannusvaikuttavuudesta: kontekstin ja mekanismien huomiointi |
---|---|
Alkuperäiskieli | Englanti |
Pätevyys | Tohtorintutkinto |
Myöntävä instituutio |
|
Valvoja/neuvonantaja |
|
Kustantaja | |
Painoksen ISBN | 978-952-60-6395-9 |
Sähköinen ISBN | 978-952-60-6396-6 |
Tila | Julkaistu - 2015 |
OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- omahoito
- pitkäaikaissairaus
- kustannusvaikuttavuus
- potilaan aktiivisuus
- sähköinen potilasportaali