Beyond the Craft — Three Perspectives on the Creative Process in the Innovation of Television Formats

Uusien televisioformaattien luominen yleisön mielenkiinnon säilyttämiseksi ja saavuttamiseksi on elintärkeää alati muuttuvassa mediamaailmassa. Innovointiin liittyy kokonaisvaltainen tutkimuskysymys: Mitä luova prosessi sisältää, kun innovoidaan uusia televisioformaatteja? Tästä kysymyksestä seuraa kolme tutkimuskysymystä: 1) Mitkä elementit kuuluvat luovaan prosessiin, kun innovoidaan uusia televisioformaatteja? 2) Mitä on lajityypit ylittävä laatu televisio-ohjelmissa? ja 3) Mitkä ovat luovuuden edellytykset ryhmätyöskentelyssä kehitettäessä televisioformaatteja? Tämän tutkimuksen vastaus näihin kysymyksiin koostuu kolmesta julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista. Ensimmäinen artikkeli, tapaustutkimus suomenruotsalaisesta televisioformaatista Strömsö, tunnisti 14 elementtiä luovassa prosessissa: 1) idea, 2) aivoriihi, 3) ennakkotutkimus, 4) vertailuanalyysi, 5) ideoiden pallottelu, 6) tilapäinen vaikutus, 7) idean muotoilu, 8) konkretisointi, 9) pilotit, 10) kypsyttely, 11) analysointi, 12) virheiden tekeminen, 13) kaaos ja 14) inspiraatio odottamattomasta lähteestä. Toinen artikkeli pohtii tällaisen luovan prosessin tulosta ja arvioi laatua televisio-ohjelmissa haastattelemalla televisioalan ammattilaisia Yhdysvalloissa ja Suomessa sekä Emmy- ja Peabody-palkintojen hallituksen jäseniä. Kolmas artikkeli on tapaustutkimus norjalaisen Slow-TV-televisioformaatin synnystä. Se tutkii olosuhteita, jotka vaikuttavat luovuuteen tiimityöskentelyssä, keskittyen erityisesti formaatin syntyyn. Tämä tekijälähtöinen tutkimus selventää uusien ja alkuperäisten audiovisuaalisten ohjelmien luomisen sisäisiä mekanismeja ja tarjoaa uuden esiin nousevan teorian televisioformaattien innovoinnista. Tekijälähtöinen lähestymistapa jättää katsojakokemuksen vähäiseksi, ja keskittyy sen sijaan sekä uuden tiedon hankkimiseen televisioalalle että luovuusteorioiden soveltamiseen audiovisuaalisessa mediassa. Tämä tutkimus lisää myös tapauksia luovuuden tutkimuksen kentälle. Tässä työssä käytettiin luovuusteorioita, mukaan lukien tutkimukset luovasta prosessista, luovasta tuotteesta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat luovaan ajatteluun, ja käyttäytymiseen. Tutkimus on eri laadullisten metodologioiden triangulaatio, moninäkökulmainen tutkimus: hermeneutiikka, fenomenografia, tapaustutkimukset, konstruktiivinen grounded-teoria ja tekijälähtöinen tutkimus. Tämä väitöskirja on tarkoitettu auttamaan audiovisuaalisen alan ammattilaisia, ja on tekijälähtöinen siinä mielessä, että olen itse sekä tutkija että ammattilainen. Näin ollen tulkitsen aineistoa tästä ammatillisestä näkökulmasta.