Abstrakti
Päätöksenteko on suuressa roolissa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Joka päivä kuluttajat valitsevat tuotteiden välillä, ja johtajat valikoivat palkattavia työntekijöitä. Päätökset usein liittyvät moneen kriteeriin, mikä vaatii kykyä löytää eri kriteerien suhteen tasapainoinen vaihtoehto. Operaatiotutkimusessa näiden ongelmien tutkimuksen haaraa kutsutaan monikriteeriseksi päätöksenteoksi.
Tässä väitöskirjassa kytken monikriteerisen päätöksenteon metodologiaa psykologian tuloksiin ihmisten käyttäytymisestä. Huolimatta käyttäytymistaloustieteen noususta, käyttäytymisen rooli operaatiotutkimuksen piirissä on verraten uusi tutkimussuunta. Tämä väitöskirja kontribuoi alaan soveltamalla psykologian tutkimustuloksia preferenssien ennustamisessa ja mallinnuksessa.
Essee I tutkii empiirisesti sitä, voidaanko päätöksentekijän arvofunktiota approksimoida lineaarisella arvofunktiolla. Näytämme, että lineaarinen arvofunktio on toimiva malli preferenssien ennustamiseen, vaikka kaikille päätöksentekijöille ei edes teoriassa ole olemassa lineaarista arvofunktiota, joka selittäisi heidän tekemänsä päätökset.
Essee II tarkastelee kontekstin merkitystä päätöksenteon virheille. Vaikka teoria usein käsittelee päätöksentekoa ilman kontekstia, näytämme, että emotionaalinen kiinnittyminen tuotteeseen sekä tuotetyyppi vaikuttavat todennäköisyyteen valita dominoitu vaihtoehto. Lisäksi näytämme, että kolmannen kriteerin lisääminen ei välttämättä johda informaatioähkyyn, kun lisätty kriteeri ei muuta vaihtoehtojen dominanssisuhteita.
Essee III käsittelee kriteerien tärkeyden tulkintaa. Päätöksentekijät usein sanovat, että jokin kriteeri on jotain toista kriteeriä tärkeämpi. Kuitenkin monikriteerisen arvoteorian kehikossa kriteerien tärkeyden tulkinta on hankalaa. Esseessä III otamme aiemmasta kirjallisuudesta impaktin käsitteen, ja esitämme sille yhden toimivan määritelmän, jossa impakti määritellään AHP-tekniikalla estimoitujen painojen sekä kriteerin variaatiokertoimen tulona.
Essee IV analysoi sitä, voidaanko päätöksentekotyylin mittareita käyttää selittämään päätöksenteon virheitä. Näytämme, että kognitiivinen reflektiotesti, sekä tarve tutkia eri vaihtoehtoja liittyvät korkeampaan virhetodennäköisyyteen. Kiinnostavaa on myös se, että itsensä hyvin analyyttisiksi luokittelevat päätöksentekijät tekevät yhtä paljon virheitä kuin muutkin.
Kaiken kaikkiaan väitöskirjan tulokset näyttävät, että psykologiset ja behavioraaliset tekijät monikriteerisessä päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon. Kontekstin huomiotta jättäminen voi johtaa vääriin johtopäätöksiin, ja psykologisten muuttujien tarkastelu lisää ymmärrystä yksilöiden välisistä eroista päätöksenteossa. Toisaalta lineaarinen arvofunktio voi toimia preferenssien ennustamisessa yhtä hyvin kuin monimutkaisemmat päätöksentekomallit.
| Julkaisun otsikon käännös | Behavioraaliset tekijät monikriteerisessä päätöksenteossa |
|---|---|
| Alkuperäiskieli | Englanti |
| Pätevyys | Tohtorintutkinto |
| Myöntävä instituutio |
|
| Ohjaaja |
|
| Kustantaja | |
| Painoksen ISBN | 978-952-60-7682-9 |
| Sähköinen ISBN | 978-952-60-7683-6 |
| Tila | Julkaistu - 2017 |
| OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Tutkimusalat
- monikriteerinen päätöksenteko
- behavioraalinen OR