Rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin arviointi: Menetelmä rakennuskannan energiatehokkuusparannusten ja niiden taloudellisten vaikutusten arviointiin

Pekka Tuominen

    Tutkimustuotos: Doctoral ThesisCollection of Articles

    Abstrakti

    Rakennukset edustavat noin kolmasosaa maailman energiankulutuksesta ja ovat siksi pitkään olleet yksi teollisuusmaiden keskeisimmistä energiatehokkuusparannusten kohteista. IEA:n jäsenmaissa erityisesti asuinrakennuksiin on menneinä vuosina kohdistettu enemmän julkisen vallan energiatehokkuustoimenpiteitä kuin millekään toiselle talouden sektorille. Näin ollen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeinen kysymys on, mitkä vaihtoehtoisista toimenpiteistä ovat pitkällä aikavälillä tehokkaimpia. Tässä väitöskirjassa päätavoitteena on kehittää menetelmä, jolla voidaan määrittää rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaali ja arvioida sen taloudelliset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja ulkoiskustannuksiin. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erilaisten rakennuskantojen analysointiin. Menetelmän pohjalta tehtiin tutkimuksen kuluessa rakennuskannan energiamalli REMA, jolla samankaltaisia laskelmia voidaan tehdä systemaattisesti suhteellisen helposti. REMA on bottom-up-tyyppinen fysikaalinen rakennuskannan energialaskentamalli. Rakennuskannan tuleva kehityskulku arvioidaan uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen vuosittaisten määrien perusteella. Energiankulutuslaskenta perustuu rakennuskannan merkittäviä osia edustavien tyyppirakennusten käytölle. Tässä väitöstutkimuksessa lasketut Suomea käsittelevät skenaariot osoittavat, että muutaman prosentin lisäys vuosittaisiin rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin voi vähentää maan kokonaisprimäärienergiankulutusta 5–7 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna perusuraan. Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa lievä BKT:n ja työllisyyden pudotus, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset molempiin ovat positiivisia. Lisäksi on odotettavissa huomattava haitallisten päästöjen ja siten ulkoiskustannusten pieneneminen. Kaikkiaan toimenpiteiden arvioidaan synnyttävän selkeän nettohyödyn. Muissa tutkituissa EU-maissa tavallisesti noin 20 %:n energiansäästö oli saavutettavissa tutkitussa rakennuskannassa kustannustehokkailla korjausrakentamistoimilla vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksessa tunnistettiin siis huomattavia taloudellisesti järkeviä energiatehokkuuspotentiaaleja, mutta niiden toteutumisen vauhti on varsin verkkainen, koska rakennuskanta uudistuu hitaasti.
    Julkaisun otsikon käännösRakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin arviointi: Menetelmä rakennuskannan energiatehokkuusparannusten ja niiden taloudellisten vaikutusten arviointiin
    AlkuperäiskieliEnglanti
    PätevyysTohtorintutkinto
    Myöntävä instituutio
    • Aalto-yliopisto
    Valvoja/neuvonantaja
    • Lahdelma, Risto, Vastuuprofessori
    • Tuomaala, Mari, Ohjaaja
    Kustantaja
    Painoksen ISBN978-951-38-8372-0
    Sähköinen ISBN978-951-38-8373-7
    TilaJulkaistu - 2015
    OKM-julkaisutyyppiG5 Tohtorinväitöskirja (artikkeli)

    Tutkimusalat

    • energiatehokkuus
    • energiapolitiikka
    • taloudelliset vaikutukset
    • rakennuskanta

    Sormenjälki Sukella tutkimusaiheisiin 'Rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin arviointi: Menetelmä rakennuskannan energiatehokkuusparannusten ja niiden taloudellisten vaikutusten arviointiin'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

    Siteeraa tätä