Architecture and technology : Alvar Aalto's Paimio Sanatorium

Marianna Heikinheimo

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisMonograph

Abstrakti

Arkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin historian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto's Paimio Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928-1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen modernismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardistiarkkitehtien kanssa Congrès internationaux d'architectue moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavimmassa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947-) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materiaalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huomio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin symbolisen ilmaisun järjestelmäksi, jolla on oma logiikkansa ja toisaalta rakentamisen teknologiseksi järjestelmäksi, jonka puitteissa rakentamisen käytännön ongelmat ratkaistaan. Brittiläisen arkkitehtuuriteoreetikon Alan Colquhounin mukaan symbolinen esittäminen ja empiirinen rakantaminen ovat samanaikaisia järjestelmiä. Symbolinen esittäminen perustuu tosiasioihin ja arkkitehtuuri on aina sidottu tiettyyn sosiaaliseen, teknologiseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Olen käsittänyt rakennuksen luonteeltaan monimuotoiseksi ihmisten, organisaatioiden ja materiaalisten toimijoiden yhdessä muodostamaksi teknologiseksi järjestelmäksi. Tapaustutkimus käsittelee arkkitehdin ja muiden osapuoten välistä vuorovaikutusta yhden rakennushankkeen mittakaavassa. Aalto voitti avoimen arkkitehtuurikilpailun 1929 ja pääsi vaikuttamaan rakennuksen suunnitteluratkaisuihin kokonaisvaltaisella tavalla jo hankkeen alusta alkaen. Tutkimuskysymykseksi muodostui, miten Aalto onnistui sovittamaan yhteen kansainvälisen ideologian ja paikallisen rakentamisen kulttuurin suuresta lamasta kärsivässä maassa, jonka rakennusteollisuuden teollistumisen aste oli verrattain vähäinen. Erityisen huomion kohteena olivat ajankohdan uudet ratkaisut, kuten lämmitys-, ilmanvaihto-, viemäröinti- ja sähköjärjestelmät: ketkä osasivat soveltaa niitä ja mitkä olivat kriittisiä kysymyksiä niihin liittyvien ratkaisujen muotoutumisessa; olivatko järjestelmät niin valmiita, että niitä oli mahdollista soveltaa sellaisenaan vai osallistuivatko hankkeen arkkitehti tai muut toimijat niiden kehittämiseen; onko taloteknilliset järjestelmät luontevaa ymmärtää osaksi Aallon arkkitehtuurin tektonista ratkaisua vastaavalla tavalla kuin parantolan tunnettu betonirunko?
Julkaisun otsikon käännösArchitecture and technology : Alvar Aalto's Paimio Sanatorium
AlkuperäiskieliEnglanti
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Lapintie, Kimmo, Vastuuprofessori
  • Suominen-Kokkonen, Renja, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-6568-7
Sähköinen ISBN978-952-60-6569-4
TilaJulkaistu - 2016
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

Tutkimusalat

  • Alvar Aalto
  • modernismi
  • Paimion parantola
  • Suomi
  • CIAM
  • hygienia
  • rationalismi
  • rationalisointi
  • standardit
  • teknologia
  • Bruno Latour
  • toimijaverkkoteoria
  • rakentamisen historia
  • parantolat

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Architecture and technology : Alvar Aalto's Paimio Sanatorium'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä