Advancing Sustainability in Mining - Studies on managerial perspective on strategic environmental management

Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu, kaupungistuminen ja uusiin energiamuotoihin siirtyminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Yhteiskunta on enenevissä määrin sitoutunut torjumaan ilmastonmuutoksen haittoja hiilipäästöjä vähentämällä, ja metallien lisääntynyt kysyntä johtuukin pääasiassa siirtymisestä vähähiiliseen teknologiaan. Olemme siirtymässä runsaasti mineraaleja käyttävään energiantuotantoon saavuttaaksemme vähähiilisen yhteiskunnan ilmastotavoitteet. Energiantuotannon muutos ja ympäristönsuojelulliset odotukset, joita sidosryhmät asettavat metallien ja mineraalien kestävälle tuotannolle, tarjoavat uusia mahdollisuuksia kaivosyhtiöille, joilla on valmius vastata odotuksiin. On perusteltua väittää, että strateginen asennoituminen ympäristöjohtamisen käytäntöihin voi hyödyttää kaivosyhtiöitä. Myös Suomen valtion asettama tavoite kestävän kaivannaisteollisuuden johtajaksi nousemisesta korostaa strategisen lähestymistavan tärkeyttä.     Tämä tutkimus tuottaa lisätietoa kaivosyhtiöiden ympäristöasioiden johtamistoimista Suomessa. Tavoitteena on ymmärtää niitä strategisen ympäristöjohtamisen keskeisiä näkökulmia, jotka liittyvät kestävään kaivostoimintaan. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kolmeen tutkimuskysymykseen: Miten kaivosyhtiöt lähestyvät strategista ympäristöjohtamista? Mitkä tekijät ja strategiat edistävät ympäristönäkökohtien huomioon ottamista? Miten yhtiöt käytännössä parantavat ympäristötehokkuuttaan, ja miten ne suhtautuvat vapaaehtoisiin kestävän kehityksen standardeihin?     Tulosten perusteella kaivosyhtiöt ovat selvästi sitoutuneita parantamaan ympäristötehokkuuttaan ja sosiaalisten toimenpiteidensä vaikuttavuutta, minkä lisäksi ne pyrkivät ansaitsemaan sidosryhmiensä hyväksynnän. Yhteiskunnan odotukset ja ympäristölainsäädäntö ovat kaivosyhtiöiden ympäristötoimia eniten motivoivia ulkoisia tekijöitä, ja kaivosten johto odottaa saavansa eräänlaisen "yhteiskunnallisen toimiluvan" minimoimalla päästöjä. Vapaaehtoiset kestävän kehityksen standardit tarjoavat parhaita käytäntöjä ympäristötehokkuuden parantamiseksi, kunhan kaivosyhtiöt panostavat niiden käyttöönottoon ja ottavat kestävän kehityksen osaksi liiketoimintastrategioitaan ja käytäntöjään.     Tuloksista käy ilmi, että yhtiöiden kehitysaste vaihtelee huomattavasti. Joidenkin yhtiöiden ympäristöjohtaminen on strategista, ja ylimmän johdon sitoumukset, sitoumusten toteuttaminen ja saavutetut tulokset ovat tasapainossa. Toiset yhtiöt taas voisivat paremmin kartoittaa strategisia mahdollisuuksiaan olemalla proaktiivisempia ympäristöasioiden hoitamisessa ja tavoitteiden asettamisessa.     Yhteenvetona voidaan todeta, että kaivosyhtiöillä on halu muuttua ja omaksua entistä vastuullisempia toimintatapoja. Muutoksen nopeus riippuu paitsi yhtiöiden kyvystä vastata kohtaamiinsa haasteisiin myös siitä, kuinka valtionhallinto edistää muutosta.