1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?

Tutkimustuotos: Kirja

Standard

1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? / Lettenmeier, Michael; Akenji, Lewis; Toivio, Viivi; Koide, Ryu; Amellina, Aryanie.

Sitra, 2019. 90 s. (Sitran selvityksiä; Nro 148).

Tutkimustuotos: Kirja

Harvard

Lettenmeier, M, Akenji, L, Toivio, V, Koide, R & Amellina, A 2019, 1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitran selvityksiä, Nro 148, Sitra.

APA

Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R., & Amellina, A. (2019). 1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? (Sitran selvityksiä; Nro 148). Sitra.

Vancouver

Lettenmeier M, Akenji L, Toivio V, Koide R, Amellina A. 1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitra, 2019. 90 s. (Sitran selvityksiä; 148).

Author

Lettenmeier, Michael ; Akenji, Lewis ; Toivio, Viivi ; Koide, Ryu ; Amellina, Aryanie. / 1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?. Sitra, 2019. 90 Sivumäärä (Sitran selvityksiä; 148).

Bibtex - Lataa

@book{606697dceae4485bb8b4dea4e4882eb5,
title = "1,5 asteen el{\"a}m{\"a}ntavat : miten voimme pienent{\"a}{\"a} hiilijalanj{\"a}lkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?",
abstract = "T{\"a}m{\"a} raportti ehdottaa hiilijalanj{\"a}lkitavoitteita ja vaihtoehtoja sille, miten yhteiskunta voi el{\"a}m{\"a}ntapamuutosten kautta rajoittaa ilmaston l{\"a}mpenemisen enint{\"a}{\"a}n 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Sek{\"a} aihetta k{\"a}sittelev{\"a} kirjallisuus ett{\"a} poliittinen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko ja liike-el{\"a}m{\"a} ovat toistaiseksi keskittyneet l{\"a}hinn{\"a} tiettyjen maiden, kaupunkien, organisaatioiden tai tuotteiden – muttei kuluttajien – hiilijalanj{\"a}lkiin. T{\"a}m{\"a} on osaltaan heikent{\"a}nyt ponnisteluja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutoksen ratkaisuista k{\"a}yty keskustelu on pitk{\"a}lti liittynyt teknologioihin, vaikka k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} ja infrastruktuuria koskevilla systeemisill{\"a} muutoksilla on my{\"o}s suuri merkitys (Creutzig et al. 2016; Akenji & Chen 2016). Hallitustenv{\"a}linen ilmastonmuutospaneeli IPCC (2018) korosti erikoisraportissaan Global Warming of 1.5 °C nopeiden muutosten tarvetta, jotta kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti. K{\"a}ytt{\"a}ytymisen, el{\"a}m{\"a}ntapojen ja kulutustottumusten merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus ilmastonmuutokseen on tunnustettu (IPCC 2014a). El{\"a}m{\"a}ntapojemme muuttamisella voisikin olla n{\"a}kyv{\"a} ja nopea vaikutus hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a} erityisesti niill{\"a} kulutuksen osa-alueilla, jotka eiv{\"a}t ole lukittuneet olemassa olevaan infrastruktuuriin (esim. Lettenmeier, Laakso & Toivio 2017). Yksil{\"o} voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan v{\"a}h{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}isemm{\"a}ksi milloin tahansa tekem{\"a}ll{\"a} uudenlaisia ostop{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a}, kun taas yksityisautoilun ehdoilla suunniteltu kaupunkirakenne ja tieinfrastruktuuri voi tehd{\"a} v{\"a}h{\"a}hiilisist{\"a} liikkumisen vaihtoehdoista hitaita tai hankalia toteuttaa. T{\"a}m{\"a} selvitys tarkastelee kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja niiden v{\"a}hennyspotentiaalia kuluttamisen ja el{\"a}m{\"a}ntapojen n{\"a}k{\"o}kulmasta. El{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}ljet on m{\"a}{\"a}ritelty kotitalouksien kulutuksesta suoraan ja v{\"a}lillisesti aiheutuviksi kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}iksi, joihin ei ole laskettu mukaan julkisesta kulutuksesta ja p{\"a}{\"a}oman muodostuksesta, kuten infrastruktuurista, aiheutuvia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Kotitalouksien ja yksil{\"o}iden el{\"a}m{\"a}ntapojen – eli mit{\"a} ostamme ja mit{\"a} sy{\"o}mme, miss{\"a} ja miten asumme, miten ja mihin liikumme – hiilijalanj{\"a}lki tarjoaa perustan p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystoimenpiteille. Tarkastelemme Suomen ja Japanin lis{\"a}ksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden m{\"a}{\"a}r{\"a}llisest{\"a} kulutuksesta laskettua keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} hiilijalanj{\"a}lke{\"a} ja vertailemme sit{\"a} globaaliin tavoitetasoon. Raportti esitt{\"a}{\"a} kirjallisuuteen pohjautuvia vaihtoehtoja hiilijalanj{\"a}ljen pienent{\"a}miseksi ja arvioi v{\"a}h{\"a}hiilisten el{\"a}m{\"a}ntapavaihtoehtojen p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyspotentiaalia etenkin Suomessa ja Japanissa.T{\"a}m{\"a} Sitran selvitys pohjautuu tekniseen raporttiin 1.5-degree lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints (IGES et al. 2019). Tutkimuksen menetelm{\"a}t, tietol{\"a}hteet ja arviointien tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti teknisess{\"a} raportissa ja sen liitteiss{\"a}. Hiilijalanj{\"a}lkien ja tavoitteiden v{\"a}linen kuilu Tuloksissa korostuu valtava kuilu nykyisten henke{\"a} kohden laskettujen keskivertohiilijalanj{\"a}lkien ja ilmastotavoitteiden v{\"a}lill{\"a}. Tutkimuksen kohteena olleiden maiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen el{\"a}m{\"a}ntapojen vuotuinen hiilijalanj{\"a}lki oli vuonna 2017 henke{\"a} kohden laskettuna seuraavanlainen: Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e), Japanissa 7,6 tonnia, Kiinassa 4,2 tonnia, Brasiliassa 2,8 tonnia ja Intiassa 2,0 tonnia. P{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennysskenaarioiden pohjalta t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa ehdotetaan, ett{\"a} henke{\"a} kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanj{\"a}ljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2e vuoteen 2030 menness{\"a}, 1,4 tonnia vuoteen 2040 menness{\"a} ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 menness{\"a}. N{\"a}m{\"a} tavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisia siten, ett{\"a} kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen maailmanlaajuinen huippu taitetaan mahdollisimman pian ja p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennysten aikaansaamiseksi turvaudutaan tulevaisuudessakin mahdollisimman v{\"a}h{\"a}n negatiivisiin p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin liittyviin eli hiilidioksidia j{\"a}lkeenp{\"a}in takaisin maahan sitoviin teknologioihin. Nykyisten el{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}lke{\"a} on pienennett{\"a}v{\"a} t{\"a}ss{\"a} selvityksess{\"a} tarkastelluissa vauraissa l{\"a}nsimaissa eli Japanissa ja Suomessa huimat 80–93 prosenttia vuoteen 2050 menness{\"a} olettaen, ett{\"a} 58–76 prosentin v{\"a}hennystoimet aloitetaan v{\"a}litt{\"o}m{\"a}sti vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. My{\"o}s tarkasteltujen kehittyvien maiden eli Intian, Brasilian ja Kiinan on pienennett{\"a}v{\"a} keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} el{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}lke{\"a}{\"a}n 23–84 prosenttia vuoteen 2050 menness{\"a} maasta ja skenaariosta riippuen. El{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}ljen painopisteet Keskivertokulutuksen perusteella lasketusta el{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}ljest{\"a} noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. L{\"a}hempi tarkastelu paljastaa useita runsaasti p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} aiheuttavia painopisteit{\"a}. N{\"a}m{\"a} ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sek{\"a} lentomatkustus. Osa painopisteist{\"a}, kuten autoilu ja lihatuotteiden kulutus, esiintyy kaikissa tutkituissa maissa, kun taas osa painopisteist{\"a} on maakohtaisia, kuten maitotuotteiden kulutus Suomessa ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva s{\"a}hk{\"o} Japanissa. T{\"a}m{\"a} osoittaa, ett{\"a} el{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}ljen pienent{\"a}misess{\"a} on otettava huomioon paikallinen tilanne ja etsitt{\"a}v{\"a} r{\"a}{\"a}t{\"a}l{\"o}ityj{\"a} ratkaisuja. El{\"a}m{\"a}ntapavaihtoehtojen potentiaali Vaihtoehtoja, joilla t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen mukaan on suuri potentiaali pienent{\"a}{\"a} hiilijalanj{\"a}lke{\"a}, ovat yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteell{\"a} tai s{\"a}hk{\"o}py{\"o}r{\"a}ll{\"a} ty{\"o}- ja vapaa-ajan matkoilla, s{\"a}hk{\"o}- ja hybridiautojen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto, ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantaminen, kimppakyytien lis{\"a}{\"a}minen, asuminen l{\"a}hemp{\"a}n{\"a} ty{\"o}- tai opiskelupaikkaa, asunnon vaihtaminen pienemp{\"a}{\"a}n, s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energial{\"a}hteill{\"a}, maa- ja ilmal{\"a}mp{\"o}pumppujen hy{\"o}dynt{\"a}minen, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla. Vaihtoehdot ovat osittain p{\"a}{\"a}llekk{\"a}isi{\"a}, ja niiden vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, miten laajamittaisesti ne otetaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. T{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}isesti toteutettujen yksitt{\"a}isten vaihtoehtojen avulla voidaan henke{\"a} kohti laskettua hiilijalanj{\"a}lke{\"a} parhaimmillaan pienent{\"a}{\"a} sadoilla tai jopa yli tuhannella kilolla (CO2e) vuodessa. El{\"a}m{\"a}ntapojemme laajamittaisilla muutoksilla voitaisiin edist{\"a}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 menness{\"a}. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}isi kuitenkin eritt{\"a}in kunnianhimoista v{\"a}h{\"a}hiilisten vaihtoehtojen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa esimerkiksi Suomessa ja Japanissa. Raportissa esitetyt noin 30 vaihtoehtoa tulisi ottaa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 75-prosenttisesti. T{\"a}m{\"a} tarkoittaa ratkaisujen 75-prosenttista k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa koko yhteiskunnan tai jokaisen yksil{\"o}n tasolla tai n{\"a}iden yhdistelm{\"a}n{\"a}. Miten 1,5 asteen el{\"a}m{\"a}ntapoihin p{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a}n ja kenen pit{\"a}isi toimia? T{\"a}m{\"a} raportti on yksi ensimm{\"a}isist{\"a} selvityksist{\"a}, joka ehdottaa globaaleja henke{\"a} kohti laskettuja tavoitetasoja 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaisille el{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}ljille. Raportti arvioi k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n toimenpiteit{\"a} kulutuksen eri osa-alueilla. Politiikan, hallinnon ja yritysten pit{\"a}isi laajamittaisesti tukea siirtymist{\"a} v{\"a}h{\"a}hiilisempiin el{\"a}m{\"a}ntapoihin. Interaktiiviset ty{\"o}kalut kuten t{\"a}m{\"a}n selvityksen esittelem{\"a} 1,5 asteen el{\"a}m{\"a}ntapojen palapeli auttavat niin kotitalouksia kuin poliittisia p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekij{\"o}it{\"a}, hallintoa ja yrityksi{\"a} tunnistamaan hiilijalanj{\"a}lkien pienent{\"a}miseen liittyvi{\"a} ongelmakohtia ja kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n niihin ratkaisuja. V{\"a}h{\"a}hiilisten ratkaisujen toteutettavuuden ja hyv{\"a}ksytt{\"a}vyyden mittaamiseksi niit{\"a} tulee testata kotitalouksissa, asuinalueilla ja kunnissa julkisen ja yksityisen sektorin aktiivisella tuella. Raportin menetelmi{\"a} ja l{\"a}hestymistapoja voidaan ottaa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n my{\"o}s muissa maissa. T{\"a}m{\"a}n raportin suositusten toteuttaminen kotitalouksissa on valtava haaste. Suositusten t{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"o}npano edellytt{\"a}{\"a} yksitt{\"a}isten ratkaisujen lis{\"a}ksi koko tuotanto- ja kulutusj{\"a}rjestelm{\"a}n laajuisia muutoksia. El{\"a}m{\"a}ntapojen hiilijalanj{\"a}lke{\"a} on pienennett{\"a}v{\"a} jopa yli 90 prosenttia nykyiseen tasoon verrattuna. Siksi pit{\"a}{\"a} muuttaa niit{\"a} ajattelutapoja, joihin taloutemme, infrastruktuurimme ja kulutusperusteinen el{\"a}m{\"a}ntapamme perustuvat. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnossa kuin my{\"o}s liiketoimintamalleissa ja yksil{\"o}iden el{\"a}m{\"a}ss{\"a}. Kaikkien toimijoiden muutosvalmiutta tulisi kehitt{\"a}{\"a} sek{\"a} teollistuneissa ett{\"a} kehittyviss{\"a} maissa. Samalla pit{\"a}{\"a} varmistaa muutosten sosiaalinen hyv{\"a}ksytt{\"a}vyys. Erityisesti kehitysmaissa pit{\"a}{\"a} varmistaa, ett{\"a} v{\"a}est{\"o}n perustarpeet tyydytet{\"a}{\"a}n samalla kun hiilijalanj{\"a}ljet pienenev{\"a}t. T{\"a}m{\"a} haaste tarjoaa kuitenkin my{\"o}s mahdollisuuksia parempaan el{\"a}m{\"a}{\"a}n ja kannattavaan liiketoimintaan. Sanomattakin on selv{\"a}{\"a}, ett{\"a} toimenpiteill{\"a} on kiire, jos haluamme edet{\"a} kohti kest{\"a}v{\"a}{\"a} tulevaisuutta ja rajoittaa maapallon l{\"a}mp{\"o}tilan nousun 1,5 asteeseen.",
keywords = "kulutus, el{\"a}m{\"a}ntapa, hiilijalanj{\"a}lki, ilmaston muutokset, elintavat, kulutustottumukset, kotitaloudet, muutos, ilmastotavoitteet",
author = "Michael Lettenmeier and Lewis Akenji and Viivi Toivio and Ryu Koide and Aryanie Amellina",
note = "Selvitys perustuu tekniseen raporttiin 1.5-degrees lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints (ISBN 978-4-88788-222-5)",
year = "2019",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-347-100-9",
series = "Sitran selvityksi{\"a}",
publisher = "Sitra",
number = "148",

}

RIS - Lataa

TY - BOOK

T1 - 1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?

AU - Lettenmeier, Michael

AU - Akenji, Lewis

AU - Toivio, Viivi

AU - Koide, Ryu

AU - Amellina, Aryanie

N1 - Selvitys perustuu tekniseen raporttiin 1.5-degrees lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints (ISBN 978-4-88788-222-5)

PY - 2019

Y1 - 2019

N2 - Tämä raportti ehdottaa hiilijalanjälkitavoitteita ja vaihtoehtoja sille, miten yhteiskunta voi elämäntapamuutosten kautta rajoittaa ilmaston lämpenemisen enintään 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Sekä aihetta käsittelevä kirjallisuus että poliittinen päätöksenteko ja liike-elämä ovat toistaiseksi keskittyneet lähinnä tiettyjen maiden, kaupunkien, organisaatioiden tai tuotteiden – muttei kuluttajien – hiilijalanjälkiin. Tämä on osaltaan heikentänyt ponnisteluja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutoksen ratkaisuista käyty keskustelu on pitkälti liittynyt teknologioihin, vaikka käyttäytymistä ja infrastruktuuria koskevilla systeemisillä muutoksilla on myös suuri merkitys (Creutzig et al. 2016; Akenji & Chen 2016). Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (2018) korosti erikoisraportissaan Global Warming of 1.5 °C nopeiden muutosten tarvetta, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Käyttäytymisen, elämäntapojen ja kulutustottumusten merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen on tunnustettu (IPCC 2014a). Elämäntapojemme muuttamisella voisikin olla näkyvä ja nopea vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä erityisesti niillä kulutuksen osa-alueilla, jotka eivät ole lukittuneet olemassa olevaan infrastruktuuriin (esim. Lettenmeier, Laakso & Toivio 2017). Yksilö voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan vähäpäästöisemmäksi milloin tahansa tekemällä uudenlaisia ostopäätöksiä, kun taas yksityisautoilun ehdoilla suunniteltu kaupunkirakenne ja tieinfrastruktuuri voi tehdä vähähiilisistä liikkumisen vaihtoehdoista hitaita tai hankalia toteuttaa. Tämä selvitys tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähennyspotentiaalia kuluttamisen ja elämäntapojen näkökulmasta. Elämäntapojen hiilijalanjäljet on määritelty kotitalouksien kulutuksesta suoraan ja välillisesti aiheutuviksi kasvihuonekaasupäästöiksi, joihin ei ole laskettu mukaan julkisesta kulutuksesta ja pääoman muodostuksesta, kuten infrastruktuurista, aiheutuvia päästöjä. Kotitalouksien ja yksilöiden elämäntapojen – eli mitä ostamme ja mitä syömme, missä ja miten asumme, miten ja mihin liikumme – hiilijalanjälki tarjoaa perustan päästövähennystoimenpiteille. Tarkastelemme Suomen ja Japanin lisäksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden määrällisestä kulutuksesta laskettua keskimääräistä hiilijalanjälkeä ja vertailemme sitä globaaliin tavoitetasoon. Raportti esittää kirjallisuuteen pohjautuvia vaihtoehtoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja arvioi vähähiilisten elämäntapavaihtoehtojen päästövähennyspotentiaalia etenkin Suomessa ja Japanissa.Tämä Sitran selvitys pohjautuu tekniseen raporttiin 1.5-degree lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints (IGES et al. 2019). Tutkimuksen menetelmät, tietolähteet ja arviointien tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti teknisessä raportissa ja sen liitteissä. Hiilijalanjälkien ja tavoitteiden välinen kuilu Tuloksissa korostuu valtava kuilu nykyisten henkeä kohden laskettujen keskivertohiilijalanjälkien ja ilmastotavoitteiden välillä. Tutkimuksen kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen: Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e), Japanissa 7,6 tonnia, Kiinassa 4,2 tonnia, Brasiliassa 2,8 tonnia ja Intiassa 2,0 tonnia. Päästövähennysskenaarioiden pohjalta tässä tutkimuksessa ehdotetaan, että henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisia siten, että kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuinen huippu taitetaan mahdollisimman pian ja päästövähennysten aikaansaamiseksi turvaudutaan tulevaisuudessakin mahdollisimman vähän negatiivisiin päästöihin liittyviin eli hiilidioksidia jälkeenpäin takaisin maahan sitoviin teknologioihin. Nykyisten elämäntapojen hiilijalanjälkeä on pienennettävä tässä selvityksessä tarkastelluissa vauraissa länsimaissa eli Japanissa ja Suomessa huimat 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä olettaen, että 58–76 prosentin vähennystoimet aloitetaan välittömästi vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. Myös tarkasteltujen kehittyvien maiden eli Intian, Brasilian ja Kiinan on pienennettävä keskimääräistä elämäntapojen hiilijalanjälkeään 23–84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä maasta ja skenaariosta riippuen. Elämäntapojen hiilijalanjäljen painopisteet Keskivertokulutuksen perusteella lasketusta elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Lähempi tarkastelu paljastaa useita runsaasti päästöjä aiheuttavia painopisteitä. Nämä ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sekä lentomatkustus. Osa painopisteistä, kuten autoilu ja lihatuotteiden kulutus, esiintyy kaikissa tutkituissa maissa, kun taas osa painopisteistä on maakohtaisia, kuten maitotuotteiden kulutus Suomessa ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähkö Japanissa. Tämä osoittaa, että elämäntapojen hiilijalanjäljen pienentämisessä on otettava huomioon paikallinen tilanne ja etsittävä räätälöityjä ratkaisuja. Elämäntapavaihtoehtojen potentiaali Vaihtoehtoja, joilla tämän tutkimuksen mukaan on suuri potentiaali pienentää hiilijalanjälkeä, ovat yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantaminen, kimppakyytien lisääminen, asuminen lähempänä työ- tai opiskelupaikkaa, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, maa- ja ilmalämpöpumppujen hyödyntäminen, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla. Vaihtoehdot ovat osittain päällekkäisiä, ja niiden vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, miten laajamittaisesti ne otetaan käyttöön. Täysimääräisesti toteutettujen yksittäisten vaihtoehtojen avulla voidaan henkeä kohti laskettua hiilijalanjälkeä parhaimmillaan pienentää sadoilla tai jopa yli tuhannella kilolla (CO2e) vuodessa. Elämäntapojemme laajamittaisilla muutoksilla voitaisiin edistää merkittävästi 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttäisi kuitenkin erittäin kunnianhimoista vähähiilisten vaihtoehtojen käyttöönottoa esimerkiksi Suomessa ja Japanissa. Raportissa esitetyt noin 30 vaihtoehtoa tulisi ottaa käyttöön vähintään 75-prosenttisesti. Tämä tarkoittaa ratkaisujen 75-prosenttista käyttöönottoa koko yhteiskunnan tai jokaisen yksilön tasolla tai näiden yhdistelmänä. Miten 1,5 asteen elämäntapoihin päästään ja kenen pitäisi toimia? Tämä raportti on yksi ensimmäisistä selvityksistä, joka ehdottaa globaaleja henkeä kohti laskettuja tavoitetasoja 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaisille elämäntapojen hiilijalanjäljille. Raportti arvioi käytännön toimenpiteitä kulutuksen eri osa-alueilla. Politiikan, hallinnon ja yritysten pitäisi laajamittaisesti tukea siirtymistä vähähiilisempiin elämäntapoihin. Interaktiiviset työkalut kuten tämän selvityksen esittelemä 1,5 asteen elämäntapojen palapeli auttavat niin kotitalouksia kuin poliittisia päätöksentekijöitä, hallintoa ja yrityksiä tunnistamaan hiilijalanjälkien pienentämiseen liittyviä ongelmakohtia ja kehittämään niihin ratkaisuja. Vähähiilisten ratkaisujen toteutettavuuden ja hyväksyttävyyden mittaamiseksi niitä tulee testata kotitalouksissa, asuinalueilla ja kunnissa julkisen ja yksityisen sektorin aktiivisella tuella. Raportin menetelmiä ja lähestymistapoja voidaan ottaa käyttöön myös muissa maissa. Tämän raportin suositusten toteuttaminen kotitalouksissa on valtava haaste. Suositusten täytäntöönpano edellyttää yksittäisten ratkaisujen lisäksi koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmän laajuisia muutoksia. Elämäntapojen hiilijalanjälkeä on pienennettävä jopa yli 90 prosenttia nykyiseen tasoon verrattuna. Siksi pitää muuttaa niitä ajattelutapoja, joihin taloutemme, infrastruktuurimme ja kulutusperusteinen elämäntapamme perustuvat. Tämä edellyttää radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnossa kuin myös liiketoimintamalleissa ja yksilöiden elämässä. Kaikkien toimijoiden muutosvalmiutta tulisi kehittää sekä teollistuneissa että kehittyvissä maissa. Samalla pitää varmistaa muutosten sosiaalinen hyväksyttävyys. Erityisesti kehitysmaissa pitää varmistaa, että väestön perustarpeet tyydytetään samalla kun hiilijalanjäljet pienenevät. Tämä haaste tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia parempaan elämään ja kannattavaan liiketoimintaan. Sanomattakin on selvää, että toimenpiteillä on kiire, jos haluamme edetä kohti kestävää tulevaisuutta ja rajoittaa maapallon lämpötilan nousun 1,5 asteeseen.

AB - Tämä raportti ehdottaa hiilijalanjälkitavoitteita ja vaihtoehtoja sille, miten yhteiskunta voi elämäntapamuutosten kautta rajoittaa ilmaston lämpenemisen enintään 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Sekä aihetta käsittelevä kirjallisuus että poliittinen päätöksenteko ja liike-elämä ovat toistaiseksi keskittyneet lähinnä tiettyjen maiden, kaupunkien, organisaatioiden tai tuotteiden – muttei kuluttajien – hiilijalanjälkiin. Tämä on osaltaan heikentänyt ponnisteluja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ilmastonmuutoksen ratkaisuista käyty keskustelu on pitkälti liittynyt teknologioihin, vaikka käyttäytymistä ja infrastruktuuria koskevilla systeemisillä muutoksilla on myös suuri merkitys (Creutzig et al. 2016; Akenji & Chen 2016). Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (2018) korosti erikoisraportissaan Global Warming of 1.5 °C nopeiden muutosten tarvetta, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Käyttäytymisen, elämäntapojen ja kulutustottumusten merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen on tunnustettu (IPCC 2014a). Elämäntapojemme muuttamisella voisikin olla näkyvä ja nopea vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä erityisesti niillä kulutuksen osa-alueilla, jotka eivät ole lukittuneet olemassa olevaan infrastruktuuriin (esim. Lettenmeier, Laakso & Toivio 2017). Yksilö voi esimerkiksi helpommin muuttaa ruokavaliotaan vähäpäästöisemmäksi milloin tahansa tekemällä uudenlaisia ostopäätöksiä, kun taas yksityisautoilun ehdoilla suunniteltu kaupunkirakenne ja tieinfrastruktuuri voi tehdä vähähiilisistä liikkumisen vaihtoehdoista hitaita tai hankalia toteuttaa. Tämä selvitys tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähennyspotentiaalia kuluttamisen ja elämäntapojen näkökulmasta. Elämäntapojen hiilijalanjäljet on määritelty kotitalouksien kulutuksesta suoraan ja välillisesti aiheutuviksi kasvihuonekaasupäästöiksi, joihin ei ole laskettu mukaan julkisesta kulutuksesta ja pääoman muodostuksesta, kuten infrastruktuurista, aiheutuvia päästöjä. Kotitalouksien ja yksilöiden elämäntapojen – eli mitä ostamme ja mitä syömme, missä ja miten asumme, miten ja mihin liikumme – hiilijalanjälki tarjoaa perustan päästövähennystoimenpiteille. Tarkastelemme Suomen ja Japanin lisäksi Brasilian, Intian ja Kiinan asukkaiden määrällisestä kulutuksesta laskettua keskimääräistä hiilijalanjälkeä ja vertailemme sitä globaaliin tavoitetasoon. Raportti esittää kirjallisuuteen pohjautuvia vaihtoehtoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja arvioi vähähiilisten elämäntapavaihtoehtojen päästövähennyspotentiaalia etenkin Suomessa ja Japanissa.Tämä Sitran selvitys pohjautuu tekniseen raporttiin 1.5-degree lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints (IGES et al. 2019). Tutkimuksen menetelmät, tietolähteet ja arviointien tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti teknisessä raportissa ja sen liitteissä. Hiilijalanjälkien ja tavoitteiden välinen kuilu Tuloksissa korostuu valtava kuilu nykyisten henkeä kohden laskettujen keskivertohiilijalanjälkien ja ilmastotavoitteiden välillä. Tutkimuksen kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen: Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e), Japanissa 7,6 tonnia, Kiinassa 4,2 tonnia, Brasiliassa 2,8 tonnia ja Intiassa 2,0 tonnia. Päästövähennysskenaarioiden pohjalta tässä tutkimuksessa ehdotetaan, että henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisia siten, että kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuinen huippu taitetaan mahdollisimman pian ja päästövähennysten aikaansaamiseksi turvaudutaan tulevaisuudessakin mahdollisimman vähän negatiivisiin päästöihin liittyviin eli hiilidioksidia jälkeenpäin takaisin maahan sitoviin teknologioihin. Nykyisten elämäntapojen hiilijalanjälkeä on pienennettävä tässä selvityksessä tarkastelluissa vauraissa länsimaissa eli Japanissa ja Suomessa huimat 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä olettaen, että 58–76 prosentin vähennystoimet aloitetaan välittömästi vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. Myös tarkasteltujen kehittyvien maiden eli Intian, Brasilian ja Kiinan on pienennettävä keskimääräistä elämäntapojen hiilijalanjälkeään 23–84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä maasta ja skenaariosta riippuen. Elämäntapojen hiilijalanjäljen painopisteet Keskivertokulutuksen perusteella lasketusta elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia muodostuu kolmesta osa-alueesta: elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen. Lähempi tarkastelu paljastaa useita runsaasti päästöjä aiheuttavia painopisteitä. Nämä ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu sekä lentomatkustus. Osa painopisteistä, kuten autoilu ja lihatuotteiden kulutus, esiintyy kaikissa tutkituissa maissa, kun taas osa painopisteistä on maakohtaisia, kuten maitotuotteiden kulutus Suomessa ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähkö Japanissa. Tämä osoittaa, että elämäntapojen hiilijalanjäljen pienentämisessä on otettava huomioon paikallinen tilanne ja etsittävä räätälöityjä ratkaisuja. Elämäntapavaihtoehtojen potentiaali Vaihtoehtoja, joilla tämän tutkimuksen mukaan on suuri potentiaali pienentää hiilijalanjälkeä, ovat yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantaminen, kimppakyytien lisääminen, asuminen lähempänä työ- tai opiskelupaikkaa, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, maa- ja ilmalämpöpumppujen hyödyntäminen, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla. Vaihtoehdot ovat osittain päällekkäisiä, ja niiden vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, miten laajamittaisesti ne otetaan käyttöön. Täysimääräisesti toteutettujen yksittäisten vaihtoehtojen avulla voidaan henkeä kohti laskettua hiilijalanjälkeä parhaimmillaan pienentää sadoilla tai jopa yli tuhannella kilolla (CO2e) vuodessa. Elämäntapojemme laajamittaisilla muutoksilla voitaisiin edistää merkittävästi 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttäisi kuitenkin erittäin kunnianhimoista vähähiilisten vaihtoehtojen käyttöönottoa esimerkiksi Suomessa ja Japanissa. Raportissa esitetyt noin 30 vaihtoehtoa tulisi ottaa käyttöön vähintään 75-prosenttisesti. Tämä tarkoittaa ratkaisujen 75-prosenttista käyttöönottoa koko yhteiskunnan tai jokaisen yksilön tasolla tai näiden yhdistelmänä. Miten 1,5 asteen elämäntapoihin päästään ja kenen pitäisi toimia? Tämä raportti on yksi ensimmäisistä selvityksistä, joka ehdottaa globaaleja henkeä kohti laskettuja tavoitetasoja 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaisille elämäntapojen hiilijalanjäljille. Raportti arvioi käytännön toimenpiteitä kulutuksen eri osa-alueilla. Politiikan, hallinnon ja yritysten pitäisi laajamittaisesti tukea siirtymistä vähähiilisempiin elämäntapoihin. Interaktiiviset työkalut kuten tämän selvityksen esittelemä 1,5 asteen elämäntapojen palapeli auttavat niin kotitalouksia kuin poliittisia päätöksentekijöitä, hallintoa ja yrityksiä tunnistamaan hiilijalanjälkien pienentämiseen liittyviä ongelmakohtia ja kehittämään niihin ratkaisuja. Vähähiilisten ratkaisujen toteutettavuuden ja hyväksyttävyyden mittaamiseksi niitä tulee testata kotitalouksissa, asuinalueilla ja kunnissa julkisen ja yksityisen sektorin aktiivisella tuella. Raportin menetelmiä ja lähestymistapoja voidaan ottaa käyttöön myös muissa maissa. Tämän raportin suositusten toteuttaminen kotitalouksissa on valtava haaste. Suositusten täytäntöönpano edellyttää yksittäisten ratkaisujen lisäksi koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmän laajuisia muutoksia. Elämäntapojen hiilijalanjälkeä on pienennettävä jopa yli 90 prosenttia nykyiseen tasoon verrattuna. Siksi pitää muuttaa niitä ajattelutapoja, joihin taloutemme, infrastruktuurimme ja kulutusperusteinen elämäntapamme perustuvat. Tämä edellyttää radikaalia uudelleenajattelua niin politiikassa ja hallinnossa kuin myös liiketoimintamalleissa ja yksilöiden elämässä. Kaikkien toimijoiden muutosvalmiutta tulisi kehittää sekä teollistuneissa että kehittyvissä maissa. Samalla pitää varmistaa muutosten sosiaalinen hyväksyttävyys. Erityisesti kehitysmaissa pitää varmistaa, että väestön perustarpeet tyydytetään samalla kun hiilijalanjäljet pienenevät. Tämä haaste tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia parempaan elämään ja kannattavaan liiketoimintaan. Sanomattakin on selvää, että toimenpiteillä on kiire, jos haluamme edetä kohti kestävää tulevaisuutta ja rajoittaa maapallon lämpötilan nousun 1,5 asteeseen.

KW - kulutus

KW - elämäntapa

KW - hiilijalanjälki

KW - ilmaston muutokset

KW - elintavat

KW - kulutustottumukset

KW - kotitaloudet

KW - muutos

KW - ilmastotavoitteet

M3 - Commissioned report

SN - 978-952-347-100-9

T3 - Sitran selvityksiä

BT - 1,5 asteen elämäntavat : miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?

PB - Sitra

ER -

ID: 41128719