Äänen tunto: Elokuvaäänen kokemuksellisuudesta

Päivi Takala

Tutkimustuotos: Doctoral ThesisMonograph

Abstrakti

Tämä taiteellinen väitöstutkimus tarkastelee elokuvan ääntä tuntoisuuden käsitteen kautta. Tutkimus esittää, että perinteinen tapa kuvata elokuvan ääntä tunteisiin vetoavana tai alitajuisena elementtinä ei tee oikeutta tavalle, jolla elokuvan ääni osallistuu merkitysten muodostumiseen elokuvakokemuksessa. Tuntoisuuden käsite kuvaa tapaa, jolla rakennamme sanallisen diskurssin ulkopuolella merkityksiä ja ymmärrystämme maailmasta. Äänen merkitys elokuvakokemuksessa haastaa elokuvan tekijöitä. Tutkimus selvittää tapaa, jolla ääntä on käsitelty ja artikuloitu elokuvantekijöiden keskuudessa ja nostaa esiin elokuvantekijöiden ja äänisuunnittelijoiden kirjoituksia. Väitöstyön teoreettisessa osassa esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet: tuntoisuus, kokemukselliset merkitykset ja myötäliike, jotka kaikki liittyvät varhaiseen kehitykseen. Toisteinen liike, tunto ja ääni ovat keskeisiä kohtuvauvan kehityksessä, ja muodostavat pohjan kokonaisvaltaiselle merkitysten muodostumisen kudelmalle. Elokuvaäänen osuudessa tarkastellaan tapaa, jolla sellaiset tekijät kuten Walter Murch, Michel Chion, Dardenne-veljekset ja David Lynch artikuloivat näkemyksiään äänestä. Heidän esittämiään ajatuksia ja tuntoja vertaillaan tuntoisuuden käsitteen kautta aukeavaan teoriaan. Tuntoisuuden käsitettä testataan kolmen taiteellisen työn taiteellisessa kontekstissa: Erikoisia tapauksia (dokumenttielokuva), Syvä hengitys sisään (dokumenttielokuva) ja Helsingin kaunein ääni (ääni- ja videoinstallaatio). Ensimmäisessä teoksen tekijät pohtivat tuntoisuutta käsitteenä, joka voi auttaa ymmärtämään äänestä keskustelemista. Toisessa teoksessa käsite auttaa luomaan konkreettisia työtapoja. Kolmas työ, Helsingin kaunein ääni, ilmentää tuntoisuuden käsitettä taiteellisen ilmaisun kautta. Johtopäätöksissä ehdotetaan elokuvan käsittämistä tuntoisena ja kokonaisvaltaisena kokemuksena. Tämä voi laajentaa tapaa, jolla elokuvasta puhutaan erityisesti elokuvan opetuksessa, jossa perinteisesti on korostettu elokuvan tekstuaalista, narratiivista analyysiä tai elokuvaa visuaalisena taiteena.
Julkaisun otsikon käännösÄänen tunto : elokuvaäänen kokemuksellisuudesta
AlkuperäiskieliSuomi
PätevyysTohtorintutkinto
Myöntävä instituutio
  • Aalto-yliopisto
Valvoja/neuvonantaja
  • Helke, Susanna, Vastuuprofessori
  • Liimatainen, Juhani, Ohjaaja
  • Määttänen, Pentti, Ohjaaja
Kustantaja
Painoksen ISBN978-952-60-5738-5
Sähköinen ISBN978-952-60-5739-2
TilaJulkaistu - 2014
OKM-julkaisutyyppiG4 Tohtorinväitöskirja (monografia)

Tutkimusalat

  • elokuvaääni
  • äänen kokeminen
  • tuntoisuus
  • kokemukselliset merkitykset
  • myötäliike
  • taiteellinen tutkimus

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Äänen tunto: Elokuvaäänen kokemuksellisuudesta'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä