Abstract
Yrittäjyyskoulutus on korkealla poliittisella agendalla, koska sen ajatellaan voivan parantavan
sekä taloudellista että sosiaalista hyvinvointia (O’Connor, 2013). Koulutusinvestointien
myötä myös yrittäjyyskoulutuksen tulosten mittaaminen on noussut yhä tärkeämmäksi
(Longva & Foss, 2018), ja tutkimusyhteisö on pyrkinyt tunnistamaan yleisimmin käytettyjä
ja toimivimpia mittareita (Bae ym., 2014; Martin, McNally & Kay, 2013; Pittaway & Cope,
2007). Hyvillä mittareilla voidaan todentaa, toteutuvatko koulutukselle asetetut tavoitteet
(Kamovich & Foss, 2017). Ne tukevat koulutukseen osallistuneiden motivaatiota, tarjoavat
tietoa toimivimmista menetelmistä koulutuksen järjestäjille ja osoittavat rahoittajille ja
poliittisille päättäjille, millainen rooli yrittäjyyskoulutuksella on osana muita yrittäjyyttä
tukevia toimenpiteitä.
Aikaisempi tutkimus yrittäjyyskoulutuksen tulosten mittaamisesta osoittaa mittaamisen
haasteellisuuden. Syntyneen yritystoiminnan mittaaminen on tärkeää, mutta yrittäjäksi
ryhtyminen voi olla hidas prosessi, joka riippuu myös useista – yksilökohtaisista ja liike-
toimintaympäristöön liittyvistä – tekijöistä, joihin ei koulutusohjelmilla voida vaikuttaa.
Koulutusohjelmien vaikutusta arvioidaankin tyypillisesti yrittäjyysaikomusten kehittymisen
näkökulmasta (Longva & Foss, 2018; Nabi ym., 2017). Aikomukset eivät kuitenkaan anna
kuvaa koulutukseen osallistuneiden henkilöiden kyvystä toimia yrittäjinä.
Tässä artikkelissa tavoitteenamme on avata keskustelua ja ehdottaa yrittäjyyskoulutuksen
vaikuttavuuden mittaamiseen vaihtoehtoa, jonka avulla voitaisiin tunnistaa paremmin
yrittäjyyskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden toimijuuden kehittymistä. Lähtökoh-
tanamme ovat toimijuusmallit (actorhood models), jotka kuvaavat kulttuurisia käsityksiä
siitä, millaisia rooleja ja vastuita esimerkiksi tietyn ammattikunnan edustajilta odotetaan
(Bitektine ym., 2020). Esitämme, että voimme arvioida, kuinka yrittäjyyskoulutukseen
osallistuneet kokevat oman toimijuutensa suhteessa näihin malleihin. Arvioimme artik-
kelissa toimijuusmallien sovellettavuutta yrittäjyyskoulutuksessa hyödyntäen ”MEGE –
multicultural encounters, growth and entrepreneurship” -projektista saatuja kokemuksia.
sekä taloudellista että sosiaalista hyvinvointia (O’Connor, 2013). Koulutusinvestointien
myötä myös yrittäjyyskoulutuksen tulosten mittaaminen on noussut yhä tärkeämmäksi
(Longva & Foss, 2018), ja tutkimusyhteisö on pyrkinyt tunnistamaan yleisimmin käytettyjä
ja toimivimpia mittareita (Bae ym., 2014; Martin, McNally & Kay, 2013; Pittaway & Cope,
2007). Hyvillä mittareilla voidaan todentaa, toteutuvatko koulutukselle asetetut tavoitteet
(Kamovich & Foss, 2017). Ne tukevat koulutukseen osallistuneiden motivaatiota, tarjoavat
tietoa toimivimmista menetelmistä koulutuksen järjestäjille ja osoittavat rahoittajille ja
poliittisille päättäjille, millainen rooli yrittäjyyskoulutuksella on osana muita yrittäjyyttä
tukevia toimenpiteitä.
Aikaisempi tutkimus yrittäjyyskoulutuksen tulosten mittaamisesta osoittaa mittaamisen
haasteellisuuden. Syntyneen yritystoiminnan mittaaminen on tärkeää, mutta yrittäjäksi
ryhtyminen voi olla hidas prosessi, joka riippuu myös useista – yksilökohtaisista ja liike-
toimintaympäristöön liittyvistä – tekijöistä, joihin ei koulutusohjelmilla voida vaikuttaa.
Koulutusohjelmien vaikutusta arvioidaankin tyypillisesti yrittäjyysaikomusten kehittymisen
näkökulmasta (Longva & Foss, 2018; Nabi ym., 2017). Aikomukset eivät kuitenkaan anna
kuvaa koulutukseen osallistuneiden henkilöiden kyvystä toimia yrittäjinä.
Tässä artikkelissa tavoitteenamme on avata keskustelua ja ehdottaa yrittäjyyskoulutuksen
vaikuttavuuden mittaamiseen vaihtoehtoa, jonka avulla voitaisiin tunnistaa paremmin
yrittäjyyskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden toimijuuden kehittymistä. Lähtökoh-
tanamme ovat toimijuusmallit (actorhood models), jotka kuvaavat kulttuurisia käsityksiä
siitä, millaisia rooleja ja vastuita esimerkiksi tietyn ammattikunnan edustajilta odotetaan
(Bitektine ym., 2020). Esitämme, että voimme arvioida, kuinka yrittäjyyskoulutukseen
osallistuneet kokevat oman toimijuutensa suhteessa näihin malleihin. Arvioimme artik-
kelissa toimijuusmallien sovellettavuutta yrittäjyyskoulutuksessa hyödyntäen ”MEGE –
multicultural encounters, growth and entrepreneurship” -projektista saatuja kokemuksia.
| Translated title of the contribution | Utilisation of actorhood models in the evaluation of entrepreneurship education |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Title of host publication | YKTT2020 – Entrepreneurship Education Conference Proceedings |
| Publisher | Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu |
| Pages | 283-303 |
| ISBN (Electronic) | 978-952-344-317-4 |
| ISBN (Print) | 978-952-344-316-7 |
| Publication status | Published - 2021 |
| MoE publication type | A4 Conference publication |
| Event | Yrittäjyyskasvatuspäivät - Mikkeli, Finland Duration: 30 Sept 2020 → 1 Oct 2020 |
Publication series
| Name | XAMK kehittää |
|---|---|
| Number | 139 |
| ISSN (Print) | 2489-2467 |
| ISSN (Electronic) | 2489-3102 |
Conference
| Conference | Yrittäjyyskasvatuspäivät |
|---|---|
| Abbreviated title | YKTT |
| Country/Territory | Finland |
| City | Mikkeli |
| Period | 30/09/2020 → 01/10/2020 |