Teollisuuspolitiikka ja disruptiivinen murros energiajärjestelmässä - Näkökulmia Tanskan, Saksan ja Iso-Britannian energiamurroksista

Smart Energy Transition -hankkeessa (SET) tutkittiin energiamurrosta ja sen vaikutuksia Suomeen. Hankkeen työpaketissa 3 tarkasteltiin murrosta analysoimalla systeemisiä disruptioita ja teollisuuspolitiikka Tanskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tässä raportissa kokoamme yhteen keskeisimmät tulokset SET-hankkeessa tehdyistä maatutkimuksista. Tutkimusten ja haastatteluiden pohjalta pohdimme, mitä Suomessa voitaisiin huomioida Tanskan, Saksan ja Iso-Britannian energiamurroksista sekä niihin vaikuttaneista teollisuuspoliittisista toimista ja energiadisruptioista.

Tarkastelemme teollisuuspolitiikka ja energiajärjestelmää horjuttavia disruptioita pitkän aikavälin visioiden, instrumenttien, toimijoiden ja työllisyyden näkökulmasta. Tutkimusten valossa selkeät visiot vaikuttavat luovan vakautta energiasektorille. Keskeistä on myös visioiden implementointi konkreettisiksi politiikkainstrumenteiksi. Energiasektorin toimijakirjon laajeneminen sekä työllisyysnäkökulman huomioiminen tukevat puolestaan oikeudenmukaisen murroksen etenemistä. Näitä tukee muun muassa energiajärjestelmän hajaantuminen sekä ammattiliittojen osallistaminen.

Tanskassa on harjoitettu vahvaa vihreää teollisuuspoliittista ohjausta tuettaessa tuulivoimasektoria ja sen ympärille kasvanutta liiketoimintaa, vientiä ja työllisyyttä. Tanskan energiajärjestelmää on horjuttanut monikin disruptio. Saksassa uusiutuvan energian pientuotannon kasvu on luonut Saksan energiajärjestelmään teknologisen disruption, mikä myös horjutti energiasektorin toimijakenttää. Ehdoton ydinvoimakielto on ajanut Saksan energiajärjestelmän kuitenkin tilanteeseen, jossa ydinvoiman alasajon ensisijaisuus on hidastanut hiilestä luopumista. Iso-Britanniassa uusiutuvan energian osuus on kasvanut, mutta varsinaisia energiadisruptioita ei ole ilmennyt. Merituulivoima-alalle on syntynyt uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, mutta muilla energiasektorin osa-alueilla teollisuuspolitiikalla ei ole ollut merkittävää roolia.

Tunnistamme SET-maatutkimuksista sellaisia teollisuuspoliittisia toimia, joiden soveltamismahdollisuuksia Suomen kontekstiin olisi hyödyllistä pohtia. Ensinnäkin, integroimalla ilmastotavoitteet osaksi selkeää teollisuuspoliittista visiota ja päätöksentekoa voidaan edistää energiamurrosta. Visioiden myötä vahvistuva teollisuuspolitiikan ennakoitavuus voi kasvattaa uuden energian liiketoimintamahdollisuuksia. Mitä tulee toimijoihin, tunnistamalla esimerkiksi energiayhteisöjen ja -osuuskuntien potentiaali uusiutuvan energian tuotannossa voidaan tukea myönteisten energiadisruptioiden syntyä. Energiamurroksen työllisyysvaikutusten yhteydessä keskeisenä teollisuuspoliittisena ohjauskeinona esiin nousee uudelleenkoulutus.