Sovitteluoikeutta vai sovittelua ja oikeutta

Translated title of the contribution: Mediation law or mediation and law

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Sovittelu voidaan jakaa kahteen ryhmään: sovitteluun, joka jää kokonaan oikeuden ulkopuolelle, ja sovitteluun, jolla on kytkentä oikeudelliseen järjestelmään. Näin jaoteltuna ei ole olennaista, onko sovittelu esimerkiksi perhesovittelua, naapuruussovittelua tai asianajajasovittelua, vaan olennainen kysymys kuuluu, haetaanko sovittelussa muutosta osapuolten oikeudelliseen asemaan vai ei. Kun sovittelulla haetaan muutosta osapuolten oikeudelliseen asemaan, täytyy kysyä, millaista sovittelun tulisi olla eli millaiset oikeudelliset normit ohjaavat sovittelua. Laajemmin tämä johtaa keskusteluun sovittelun yleisistä opeista ja eurooppalaisen sääntelyn taustalla olevista arvoista ja periaatteista. Tässä artikkelissa hahmotellaan ensin siviili- ja kauppaoikeudellisten riitojen sovittelua ohjaavia sääntöjä ja periaatteita. Tämän jälkeen käsitellään kolmea esimerkkitapausta, jotka havainnollistavat sovittelun oikeudellistumista. Johtopäätöksissä mietitään, mitä sovittelun oikeudellistuminen tarkoittaa sääntelylle ja tutkimukselle.
Translated title of the contributionMediation law or mediation and law
Original languageFinnish
Pages (from-to)309-323
Number of pages15
JournalDefensor Legis
Volume100
Issue number3
Publication statusPublished - 2019
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Cite this