Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun koulu- ja päiväkotirakennuksissa - Työsuojelurahaston hankkeen nro 117101 loppuraportti

Raimo Mikkola, Tuomas Alapieti, Leila Kakko, Martin Täubel, Kati Järvi, Maria A Andersson, Eija Reunanen, Hanna Leppänen, Camilla Vornanen-Winqvist, Anne Hyvärinen, Heidi Salonen

Research output: Working paperScientific

Abstract

Koulu- ja päiväkotirakennusten sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleisiä ja usein selvää syytä koetulle sisäilman laadun ongelmalle on vaikea löytää. Siivouksessa käytettävien siivouskemikaalien on epäilty olevan yksi syy sisäilman huonoon laatuun. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää kouluissa ja päiväkodeissa käytössä olevia siivousmenetelmiä ja -kemikaaleja sekä niiden vaikutuksia sisäilman kemialliseen, mikrobiologiseen ja toksikologiseen laatuun. Tutkimuksessa verrattiin päivittäistä vähäkemikaalista, niin sanottua "normaalisiivousta", kemikaalittomaan ja ultraH2O-vesisiivoukseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja, sisäilmastokyselyä sekä aineisto-, kenttä- ja laboratoriotutkimuksia. Kenttätutkimuksissa kerättiin siivousjaksojen aikana näytteitä kemiallisiin, mikrobiologisiin ja toksikologisiin analyyseihin ja jatkuvatoimisilla sensoreilla monitorointiin kemiallisia- ja partikkelipäästöjä. Haastattelututkimuksen mukaan siivousaineiden käyttö on vähäistä ja niitä käytetään pääsääntöisesti vain tarvittaessa, kun pelkkä vesi ei riitä puhdistamaan likaa. Kemikaalittoman ja "normaalisiivouksen" aikana tehtyjen kemiallisten, mikrobiologisten ja toksikologisten tutkimusten tulokset olivat samankaltaisia eikä sisäilman laadussa havaittu selviä eroja. UltraH2O-vesisiivouksessa jatkuvatoimisilla sensoreilla mitatut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispitoisuudet olivat hieman alhaisempia ja mikrobien esiintyminen runsaampaa "normaalisiivouksen" aikana tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna. Laboratoriotutkimukset osoittivat että nisäkässolut ovat herkempiä monille biosideille kuin homeet ja vastustuskykyisimpiä niille olivat potentiaalisesti patogeeniset Aspergillus ja Paecilomyces kannat. Tutkimuksessa ei havaittu ultraH2O-vesisiivouksen selkeää ja johdonmukaista vaikutusta sisätilojen mikrobitasoihin eikä vähäisen siivouskemikaalimäärän selvää vaikutusta sisäilman laatuun. Hankkeen tutkimustulokset ovat rohkaisevia pyrittäessä edelleen vähentämään siivousaineiden käyttöä julkisissa rakennuksissa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää siivoustyöntekijöiden ja muiden tilankäyttäjien siivousainealtistumisen vähentämisessä sekä julkisten toimitilojen viihtyisyyden ja henkilöstön työturvallisuuden parantamisessa. Tutkimustulokset auttavat myös valitsemaan taloudellisesti mahdollisimman optimaalisia siivousmenetelmiä ja -käytäntöjä heikentämättä sisäilman laatua. Oikeilla siivousmenetelmävalinnoilla ja kemikaalien vähentämisellä voidaan myös pienentää ympäristön kemikaalikuormaa. Jatkotutkimuksia siivouskäytäntöjen ja kemikaalien vaikutuksista sisäilman laatuun erilaisissa sisäympäristöissä ja kontrolloiduissa olosuhteissa (koehuone- ja laboratoriotutkimukset) tarvitaan. Lisäksi uusien kemikaalittomien siivousmenetelmien, kuten otsonoidun- ja suodatetun veden vaikutuksia sisäympäristöön tulisi tutkia tarkemmin.
Original languageFinnish
PublisherAALTO-YLIOPISTO
Number of pages45
ISBN (Electronic)978-952-60-8999-7
ISBN (Print)978-952-60-8998-0
Publication statusPublished - 2020
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameAalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA
PublisherAalto-yliopisto
No.2
Volume2020
ISSN (Print)1799-487X
ISSN (Electronic)1799-4888

Cite this