REAL2030 : Loppuraportti

Real2030 -tutkimushankkeessa selvitettiin kuntien hiilineutraalisuustiekarttojen ja kasvihuonekaasuraportointimenetelmien kattavuutta tuotanto- ja kulutusperusteisesti, hiilineutraaliustoimenpiteiden vaikuttavuutta, rakentamisen ja puurakentamisen merkitystä kunnan päästöissä ja hiilikädenjäljessä sekä niiden roolia hiilineutraalissa kasvavassa kaupungissa. Lisäksi hankkeessa tunnistettiin nykyisin käytössä olevat maankäyttöpolitiikan keinot sekä niihin liittyvät kehitystarpeeet kuntien hiilineutraalisuustoiminnassa. Tutkimuksen päärahoittaja on Uudenmaan liitto. Rahoitukseen osallistui myös tutkimuksen kohteena olevat Suomen kuusi suurinta suomalaista kaupunkia, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku sekä Oulu.

Hankkeen keskeiset tulokset ja johtopäätökset on koottu seuraavien alaotsikoiden alle:

Hiilineutraalisuus kaupungeissa ja rakentamisessa

1. Hiilineutraaliustoimenpiteissä sekä päästöraportoinnissa havaittiin epäyhdenmukaisuuksia, jotka vaikeuttavat tehtyjen hiilineutraaliustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia ja vertailua. Maankäyttöpoliittisten toimenpiteiden hiilijalanjälkivaikutusten arviointi laskemalla sekä vertailun kehittäminen nähtiin tärkeäksi.

2. Kunnan panostukset kaukolämmön lisäksi sähköntuotantoon nähtiin erityisen merkittävänä ja kustannustehokkaan päästövähentämisen keinona. Sähköntuotanto voi sijaita kunnan rajojen sisä- tai ulkopuolella. Molemmat energiantuotannon muodot olisi syytä ottaa mukaan päästöraportointiin sekä -mittarointiin.

3. Puurakentaminen tunnistettiin merkittäväksi päästövähennystoimenpiteeksi uudisrakentamisessa. Puurakentamisen laajamittainen hyödyntäminen hiilineutraalisuustoimenpiteenä vaatii puukerrostalorakentamiselta kustannustehokkuutta tai suhteellisesti korkeampia myyntihintoja, joita jo havaittiinkin pääkaupunkiseudulla.

4. Päästörajoitusten ja -kannusteiden käyttö nähtiin hyödyllisenä esimerkiksi integroituna rakennuslupakäsittelyn osaksi, kuten nykyinen lainsäädäntövalmistelu ehdotetaankin. Rakentamisen hiilikompensaation hyödyntäminen ja taloudellinen kannustaminen esimerkiksi alentamalla rakennuslupakustannuksia tai kiinteistöveroa havaittiin haastatteluissa tarjoavan mekanismeja matalahiilirakentamisen edistämiseksi.

Maankäyttöpolitiikka hiilineutraalisuustoimenpiteissä

1. Eri maankäyttöpoliittisten toimenpiteiden hiilijalanjäljen laskemisen ja vertailun kehittäminen on olennaista. Lisäksi tarvitaan myös kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa eli ns. systeemiajattelua liittyen maankäyttöpoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden ja niiden keskinäisten suhteiden ymmärtämiseen

2. Maankäyttöpoliittisten instrumenttien käyttöpotentiaali ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta on huomattavasti nykyistä suurempi, esimerkiksi onnistuneiden pilottihankkeiden tulosten skaalaamisessa

3. Muista kehittämistarpeista esille nousivat muutosjoustavuuden parempi huomioiminen suunnittelussa ja rakennuksissa, taloudellisten kannustimien käytön vahvistaminen erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiaremonttien suhteen sekä tarve täsmentää energian tuotannon ja kulutuksen roolia maankäyttöpolitiikassa.