Näkökulma vaikuttaa terveysteknologioiden taloudellisen arvioinnin tuloksiin – esimerkkinä iäkkäiden pneumokokkirokottaminen

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Researchers

  • Petri Mankinen
  • Erkki Soini
  • Miika Linna

  • Juha Turunen
  • Janne Martikainen
  • Juha Laine

Research units

  • ESiOR Oy
  • Pfizer Oy
  • Itä-Suomen yliopisto

Abstract

Johdanto: Terveysteknologioiden arvioinnin (health technology assessment, HTA) keskeinen osa on talou-dellinen arviointi. Taloudellisessa arvioinnissa tehdään valintoja esimerkiksi arvioinnissa käytettävän näkökulman vuoksi. Suomessa terveydenhuollon arviointinäkökulma on HTA-ohjeiden suosittelema näkökulma. Terveysteknologioilla on kuitenkin laajempia vaikutuksia, joita terveydenhuollon näkökulma ei huomioi. Arvioimme eri näkökulmien vaikutuksia taloudellisen arvioinnin tuloksiin rokotusesimerkin avulla. Aineisto ja menetelmät: Eri kustannusnäkökulmien (terveydenhuollon, terveys- ja sosiaalipalvelujen, laajennettu sote-, yhteiskunnallinen näkökulma) tuottamien tulosten arvioinnissa käytettiin esimerkkinä pneumokokkirokottamiseen (PCV13) liittyvää HTA-arviointia. Arvioinnin kohteena olivat 65–99-vuotiaat suomalaiset jaettuna kolmeen ikä- ja riskiryhmään. Interventio oli rokottaminen 13-valenttisella pneumokokkikonjugaattirokotteella, ja verrokki oli vallitseva käytäntö, ei rokotusta. Näkökulmien vaikuttavuutta tuloksiin arvioitiin 20 vuoden aikahorisontilla Markov-mallirakenteeseen perustuvina kustannuksina ja inkrementaalisina kustannusvaikuttavuussuhteina, jotka diskontattiin 3 prosenttia per vuosi. Tulokset: Pneumokokkitaudeista aiheutuneet keskimääräiset kustannukset Suomessa vaihtelivat huomattavasti näkökulmasta riippuen. Terveydenhuollon näkökulmassa kustannukset olivat rokottamattomilla 1,223 ja rokotetuilla 1,228 miljardia euroa. Vastaavasti kustannukset olivat terveys- ja sosiaalipalveluiden näkökulmassa 3,677 ja 3,558, sote-näkökulmassa 3,704 ja 3,591 ja yhteiskunnallisessa näkökulmassa 3,967 ja 3,840 miljardia euroa. Rokottamisella saavutettiin 10 055 laatupainotettua lisäelinvuotta. Terveydenhuollon näkökulmassa inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde oli 496 euroa/laatupainotettu lisäelinvuosi. Muissa näkökulmissa rokottaminen dominoi rokottamattomuutta, koska kokonaiskustannukset olivat rokotetuilla pienemmät ja rokotetut saavuttivat enemmän terveyshyötyä. Rokotuseuro tuotti kustannussäästöjä terveys- ja sosiaalipalveluille 1,72 euroa, sotelle 1,64 euroa ja yhteiskunnalle 1,84 euroa. Johtopäätökset: Näkökulmalla oli sisällytettyjen vaikutusten kautta suuri vaikutus arvioinnin tuloksiin ja tulkintaan. Terveydenhuollon näkökulma jätti merkityksellisen osan kustannusvaikutuksista huomioimatta, mikä voi johtaa yhteiskunnallisesti kestämättömiin ratkaisuihin terveysteknologioiden käyttöönottopäätöksissä. Suosittelemmekin yleisesti käytettyjä laajempien yhteiskunnallisten arviointinäkökulmien käyttöä, jotta päätöksentekijä saa kattavan kuvan kokonaisuudesta. Arvioinnin perusteella rokottaminen pneumokokkia vastaan on perusteltua näkökulmasta riippumatta.

Details

Original languageFinnish
Pages (from-to)118-135
JournalDOSIS : Farmaseuttinen aikakauskirja
Volume35
Issue number2
Publication statusPublished - 2019
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

ID: 35016968