Myymäläesimiesten transformatiivinen johtaminen

Transformatiivinen johtaminen on tämän hetken kenties tutkituin johtamisen suuntaus. Transformatiivisella johtamisella näyttäisi aikaisempien tutkimusten perusteella olevan positiivisia vaikutuksia mm. työntekijöiden työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin. Tapaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää toteuttavatko myymäläesimiehet transformatiivista johtamista tiimeissä, joissa on korkea tai keskitasoinen tyytyväisyys. Tiimit on valittu henkilöstötutkimuksen perusteella. Pyrkimyksenä on vertailla transformatiivista johtamista erilaisissa tiimeissä ja arvioida LPI-mittarin soveltuvuutta laadulliseen transformatiivisen johtamisen luokitteluun. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää esimiestä ja observoimalla heidän viittä myymäläpalaveria. Työhypoteesiksi on asetettu, että esimiehet toteuttavat transformatiivista johtamista korkean tyytyväisyyden tiimeissä. Tutkimusaineisto on luokiteltu Kouzes ja Posnerin transformatiivista johtamista mittaavan LPI-mittarin johtamisdimensioiden ja väittämien mukaan. Tutkimustulos vahvistaa työhypoteesia: esimiehet toteuttavat aktiivisesti, monipuolisesti ja laadukkaasti transformatiivista johtamista korkean tyytyväisyyden tiimeissä. Myös keskitason tyytyväisyyden tiimeissä esiintyy jonkin verran transformatiivista johtamista, mutta se on laadullisesti ja määrällisesti matalatasoisempaa. Eroa tutkituissa kohderyhmissä saattaa osaltaan selittää tiimin jäsenten kriittisyys keskitason tyytyväisyyden tiimeissä. Johtamisdimensioista toiminnan mahdollistamisesta oli eniten ja yhteiseen visioon innostamisesta vähiten näyttöä aineistossa, mikä selittynee myymäläpäälliköiden operatiivisella esimiesroolilla. Prosessien kyseenalaistaminen korostui ryhmätilanteita kuvaavassa observointiaineistossa, kun taas tien näyttäminen johtamista syvällisemmin pohdiskelevassa haastatteluaineistossa. Johtamistoiminnan profiilit olivat johtamisdimensioittain tarkastellen samankaltaiset tutkituissa kohderyhmissä, mikä viittaa LPI-mittarin pätevyyteen. Vuorisen väitöskirjassaan tuottama suomennos LPI-mittarista toimi hyvin laadullisessa transformatiivisen johtamisen luokittelussa. Väittämille löytyi vastaavuutta aineistosta ja väittämät kattoivat monipuolisesti esimiesten johtamistoiminnan. Vaikuttaisi siltä, että korkean tyytyväisyyden tiimien esimiehet ovat mm. delegoimalla tehtäviä, työntekijöitä työn kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistamalla, osaamista kehittämällä ja kannustavalla palautteella onnistuneet luomaan jaettuun johtamiseen perustuvaa oppimiskulttuuria myymäläänsä, joka vastannee työntekijöiden liittymisen, osaamisen ja itsenäisyyden perustarpeisiin. Johtamistyyliin saattaa vaikuttaa palautekytkennän muodostuminen tyytyväisten myyjien ja transformatiivisten esimiesten välillä, mitä ei puolestaan tyytymättömien myyjien ja heidän esimiesten välille pääsisi muodostumaan. Tausta-aineisto tutkittujen esimiesten esimiesindekseistä sekä heidän tiimiensä asiakaspalvelun ja tyytyväisyyden tasosta antavat viitteitä transformatiivisen johtamistyylin positiivisesta vaikutuksesta työn tuloksiin teorian vahvistaessa käsitystä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan varsinaisesti tutkittu johtamistyylin ja työn tulosten yhteyttä. Tutkimuksesta saa vinkkejä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen niin kohdeyrityksessä kuin muissa samankaltaisissa palvelualan yrityksissä. Kiitosta ja kannustusta odotuksista vastaavasta suorituksista tulisi korostaa erityisesti matalan ja keskitasoisen tyytyväisyyden tiimeissä, joissa työhyvinvointia voisi parantaa myös räätälöidyin interventioin. Tutkimuksen validiteettia on pyritty parantamaan mm. kuvaamalla analyysiprosessi ja esittelemällä tulososiossa kattavasti aineistoa, jotta lukija voi arvioida perustelujen oikeellisuutta. Lisäaineiston keruu esim. toisesta yrityksestä tai toiselta toimialalta parantaisi kuitenkin tutkimuksen luotettavuutta. Koska haastattelut tehtiin alun perin työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta, jatkossa ne kannattaisi tehdä tutkimusongelmista käsin. Laadullinen menetelmätriangulaatio, kahden eri kohderyhmän vertailu ja deduktiivis-abduktiivinen aineiston analyysi osoittautui osuvaksi tutkimusasetelmaksi tuoden esiin transformatiivisen johtamisen ilmenemisen ohella johtamisen kontekstisidonnaisuuden, mitä ei olisi kenties määrällisellä tutkimusotteella löydetty.