Koulutus energiamurroksen edistäjänä: kehityshankkeissa aktiivisten oppilaitosten kokemuksia osaamistarpeista

Tämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) elokuussa 2018.

Uuden teknologian keksiminen ja kehittäminen on tähän asti saanut osakseen enemmän huomiota kuin sen käyttöönotto ja sovittaminen käyttöympäristöihin. Mitä laajemmalle energiateknologia levittäytyy yhteiskunnassa, sitä suuremman joukon osaaminen on tärkeää. Jotta Suomi voisi hyötyä energiamurroksesta, olisi tärkeää löytää monella alalla ja vaativuudeltaan erilaisiin työtehtäviin osaavia ja työtään kunnioittavia tekijöitä. Ammattikorkeakouluilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla voi olla tärkeä rooli myös työelämän ja ammattikuvien uudistamisessa.

Tämä case-tutkimus keskittyy uusiutuvan energian, energiatehokkuuden sekä kysyntäjouston tutkimus-, kehitys-, testaus- ja pilottihankkeissa aktiivisten oppilaitosten kokemuksiin energiamurroksessa puuttuvista ja tarvittavista osaamisista. Olemme keränneet tietoa ja haastatelleet opettajia Tampereen ammattikorkeakoulun rakentamisen ja ympäristöteknologian koulutusyksiköstä, Satakunnan ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatioteknologian sekä energiatekniikan linjoilta sekä Kouvolan seudun ammattiopiston BioSampo-yksiköstä.

Näissä edelläkävijäkouluissa kannustetaan yrityksiä miettimään tulevaisuuden osaamistarpeita ja suhtaudutaan rakentavan kriittisesti nykyisen työelämän toimintatapoihin. Paikalliset oppilaitokset voivat tuoda työmarkkinoille ihmisiä, joilla on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Laadukasta ratkaisujen toteutusta tuetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteisillä, käytännön projekteihin keskittyvillä opinnoilla.

Työelämälähtöisessä koulutuksessa ja kehittämishankkeissa syntyy tietoa, jota yhdistämällä voidaan tunnistaa osaamisen puutteita. Opettajat tunnistivat uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä ongelmia työelämässä. Haasteita liittyy uuden teknologian testaamiseen ja markkinoille tuontiin sekä käytettävyyteen, yhteensopivuuteen ja käytön ohjeistamiseen.Osaamisen pullonkauloja liittyy opettajien mukaan myös erilaisten teknologioiden ja osaamisten yhdistämiseen, mihin koulutus pyrkii vastaamaan yhdistetyillä tutkinnoilla.

Lisäksi tuli esiin tarve muuttaa toimialojen työkulttuureja. Esimerkkejä olivat laadun arvostus työmarkkinoilla, hajautettuun energiantuotantoon ja energian järkevään käyttöön liittyvän tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen sekä palvelukulttuurin vahvistaminen. Yritysten pitäisi ymmärtää jälkimarkkinoista huolehtimisen ja järjestelmien ylläpidon tärkeys – myös vientimarkkinoilla.