Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla

Aino Hirvola; Salla Mikkonen; Mika Skippari; Paul Tiensuu

Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla

Translated title of the contribution: Towards more open lobbying: Current state of lobbying in Finland at central government level

Aino Hirvola, Salla Mikkonen^*, Mika Skippari^*, Paul Tiensuu^*

^*Corresponding author for this work

Research output: Book/Report › Commissioned report

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään lobbauksen käytänteitä Suomessa valtiollisella tasolla lobbauksen kohteiden ja lobbareiden näkökulmasta. Lobbauksen käytänteissä erityisesti epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin. Lobbaus on suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään pitkäjänteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Keskeisimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt sekä institutionaaliset järjestöt; sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi. Lobbauksessa keskeistä on vaikuttaa prosessin varhaiseen valmisteluvaiheeseen. Lobbauksen vaikuttavuus on yhteydessä lobbausorganisaation statukseen ja maineeseen sekä lobbarin henkilökohtaiseen osaamiseen.

Tutkimus osoittaa tiettyjä puutteita lobbauksen avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Lobbauksesta saatavilla olevaa virallista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on hankalasti hyödynnettävää. Epävirallisten vaikutuskanavien kautta tapahtuvasta lobbauksesta etenkin ei-julkinen osa jää usein pimentoon. Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, että lobbaamisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisellä voi olla tavoiteltujen vaikutusten lisäksi toimijoiden välistä luottamusta rapauttavia vaikutuksia.

Tutkimus perustuu laaja-alaiseen ja monitieteelliseen kirjallisuusanalyysiin, asiakirja-aineistoanalyysiin, haastattelu- ja havainnointiaineistoihin sekä kyselyaineistoon. Tutkimus tehtiin oikeusministeriön rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeriön avoimuusrekisterivalmistelua.

Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä.

Translated title of the contribution	Towards more open lobbying: Current state of lobbying in Finland at central government level
Original language	Finnish
Place of Publication	Helsinki
Publisher	Oikeusministeriö
Number of pages	192
ISBN (Electronic)	978-952-259-876-9
Publication status	Published - 16 Feb 2021
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Name	Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita
Publisher	Oikeusministeriö
No.	6
Volume	2021
ISSN (Electronic)	2490-0990

Keywords

lobbying
lobbyists
openness
lobbyist register
transparency
interest representation
Finland

Access to Document

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-876-9

Lobbausselvitys_OM
Mäntysalo, R. (Principal investigator)
01/08/2020 → 31/12/2020
Project: Other external funding: Other government funding

Cite this

@book{bf9e4e37b52548768f9265151aae3042,

title = "Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla",

abstract = "T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa selvitet{\"a}{\"a}n lobbauksen k{\"a}yt{\"a}nteit{\"a} Suomessa valtiollisella tasolla lobbauksen kohteiden ja lobbareiden n{\"a}k{\"o}kulmasta. Lobbauksen k{\"a}yt{\"a}nteiss{\"a} erityisesti ep{\"a}virallinen vaikuttaminen nousee merkitt{\"a}v{\"a}{\"a}n rooliin. Lobbaus on suunnitelmallista toimintaa, jossa pyrit{\"a}{\"a}n pitk{\"a}j{\"a}nteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja p{\"a}{\"a}tt{\"a}jien v{\"a}lill{\"a}. Keskeisimpi{\"a} lobbauskohteita ovat ministerit ja ministeri{\"o}iden keskeiset virkamiehet. Keskeisimpi{\"a} lobbaajia ovat elinkeinoel{\"a}m{\"a}n j{\"a}rjest{\"o}t sek{\"a} institutionaaliset j{\"a}rjest{\"o}t; sen sijaan ammattiliittojen merkitys on n{\"a}it{\"a} v{\"a}h{\"a}isempi. Lobbauksessa keskeist{\"a} on vaikuttaa prosessin varhaiseen valmisteluvaiheeseen. Lobbauksen vaikuttavuus on yhteydess{\"a} lobbausorganisaation statukseen ja maineeseen sek{\"a} lobbarin henkil{\"o}kohtaiseen osaamiseen.Tutkimus osoittaa tiettyj{\"a} puutteita lobbauksen avoimuudessa ja l{\"a}pin{\"a}kyvyydess{\"a}. Lobbauksesta saatavilla olevaa virallista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on hankalasti hy{\"o}dynnett{\"a}v{\"a}{\"a}. Ep{\"a}virallisten vaikutuskanavien kautta tapahtuvasta lobbauksesta etenkin ei-julkinen osa j{\"a}{\"a} usein pimentoon. Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, ett{\"a} lobbaamisen avoimuuden ja l{\"a}pin{\"a}kyvyyden lis{\"a}{\"a}misell{\"a} voi olla tavoiteltujen vaikutusten lis{\"a}ksi toimijoiden v{\"a}list{\"a} luottamusta rapauttavia vaikutuksia.Tutkimus perustuu laaja-alaiseen ja monitieteelliseen kirjallisuusanalyysiin, asiakirja-aineistoanalyysiin, haastattelu- ja havainnointiaineistoihin sek{\"a} kyselyaineistoon. Tutkimus tehtiin oikeusministeri{\"o}n rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeri{\"o}n avoimuusrekisterivalmistelua.",

keywords = "lobbying, lobbyists, openness, lobbyist register, transparency, interest representation, Finland, lobbaus, avoimuus, l{\"a}pin{\"a}kyvyys, avoimuusrekisteri, edunvalvonta, Suomi",

author = "Aino Hirvola and Salla Mikkonen and Mika Skippari and Paul Tiensuu",

year = "2021",

month = feb,

day = "16",

language = "Suomi",

series = "Oikeusministeri{\"o}n julkaisuja. Selvityksi{\"a} ja ohjeita",

publisher = "Oikeusministeri{\"o}",

number = "6",

address = "Suomi",

}

TY - BOOK

T1 - Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla

AU - Hirvola, Aino

AU - Mikkonen, Salla

AU - Skippari, Mika

AU - Tiensuu, Paul

PY - 2021/2/16

Y1 - 2021/2/16

N2 - Tässä tutkimuksessa selvitetään lobbauksen käytänteitä Suomessa valtiollisella tasolla lobbauksen kohteiden ja lobbareiden näkökulmasta. Lobbauksen käytänteissä erityisesti epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin. Lobbaus on suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään pitkäjänteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Keskeisimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt sekä institutionaaliset järjestöt; sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi. Lobbauksessa keskeistä on vaikuttaa prosessin varhaiseen valmisteluvaiheeseen. Lobbauksen vaikuttavuus on yhteydessä lobbausorganisaation statukseen ja maineeseen sekä lobbarin henkilökohtaiseen osaamiseen.Tutkimus osoittaa tiettyjä puutteita lobbauksen avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Lobbauksesta saatavilla olevaa virallista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on hankalasti hyödynnettävää. Epävirallisten vaikutuskanavien kautta tapahtuvasta lobbauksesta etenkin ei-julkinen osa jää usein pimentoon. Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, että lobbaamisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisellä voi olla tavoiteltujen vaikutusten lisäksi toimijoiden välistä luottamusta rapauttavia vaikutuksia.Tutkimus perustuu laaja-alaiseen ja monitieteelliseen kirjallisuusanalyysiin, asiakirja-aineistoanalyysiin, haastattelu- ja havainnointiaineistoihin sekä kyselyaineistoon. Tutkimus tehtiin oikeusministeriön rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeriön avoimuusrekisterivalmistelua.

AB - Tässä tutkimuksessa selvitetään lobbauksen käytänteitä Suomessa valtiollisella tasolla lobbauksen kohteiden ja lobbareiden näkökulmasta. Lobbauksen käytänteissä erityisesti epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin. Lobbaus on suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään pitkäjänteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Keskeisimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt sekä institutionaaliset järjestöt; sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi. Lobbauksessa keskeistä on vaikuttaa prosessin varhaiseen valmisteluvaiheeseen. Lobbauksen vaikuttavuus on yhteydessä lobbausorganisaation statukseen ja maineeseen sekä lobbarin henkilökohtaiseen osaamiseen.Tutkimus osoittaa tiettyjä puutteita lobbauksen avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Lobbauksesta saatavilla olevaa virallista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on hankalasti hyödynnettävää. Epävirallisten vaikutuskanavien kautta tapahtuvasta lobbauksesta etenkin ei-julkinen osa jää usein pimentoon. Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, että lobbaamisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisellä voi olla tavoiteltujen vaikutusten lisäksi toimijoiden välistä luottamusta rapauttavia vaikutuksia.Tutkimus perustuu laaja-alaiseen ja monitieteelliseen kirjallisuusanalyysiin, asiakirja-aineistoanalyysiin, haastattelu- ja havainnointiaineistoihin sekä kyselyaineistoon. Tutkimus tehtiin oikeusministeriön rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeriön avoimuusrekisterivalmistelua.

KW - lobbying

KW - lobbyists

KW - openness

KW - lobbyist register

KW - transparency

KW - interest representation

KW - Finland

KW - lobbaus

KW - avoimuus

KW - läpinäkyvyys

KW - avoimuusrekisteri

KW - edunvalvonta

KW - Suomi

M3 - Commissioned report

T3 - Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita

BT - Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla

PB - Oikeusministeriö

CY - Helsinki

ER -

Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla

Abstract

Publication series

Keywords

Access to Document

Fingerprint

Projects

Lobbausselvitys_OM

Cite this