Projects per year
Abstract
Kaupunkivihreän muodostamia hiilinieluja ja sen muita hyötyjä ei oteta vielä riittävästi huomioon kaupunkisuunnittelussa. Nielut ovat saaneet paljon huomiota maa- ja metsätaloudessa, mutta niillä on merkitystä myös kaupunkiympäristössä ja siten viherympäristön suunnittelijoille. Co-Carbon-tutkimushankkeemme tulosten mukaan esimerkiksi Helsingissä hieman alle puolet hiilensidonnasta perustuu kaupunkimetsiin ja loppuosa muuhun viherrakenteeseen. Tämä tarkoittaa, että puistot, niityt, pihat ja katuistutukset sitovat hiiltä – eivät siis vain metsät kuten yleisesti luullaan.
Kaupunkivihreän hiilensidontaa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin metsien tai maatalousalueiden hiilenkiertoa. Kaupunkivihreä on hiiliprosessiltaan paljon mutkikkaampi kuin luonnonmetsä, sillä se on pienipiirteistä ja mosaiikkimaista ja siihen vaikuttaa myös monia ihmisten toimintaan liittyviä tekijöitä. Maaperällä on tärkeä merkitys hiilivarastona. Pääkaupunkiseudun hiilinieluselvityksen perusteella alueen maaperän hiilivarasto on noin kaksinkertainen kasvillisuuden hiilivarastoihin nähden.
Toinen tärkeä näkökulma on eri kasvillisuustyyppien merkitys hiilensidonnassa. Puut tunnistetaan yleisesti hiilinieluina, mutta myös pensailla, niityillä ja nurmikoilla on merkitystä. Co-Carbon-tutkimushankkeen mukaan esimerkiksi nurmikon on osoitettu sitovan vuosittain ilmakehästä hiilidioksidia lähes puolet siitä määrästä, mitä suomalaiset metsät voivat sitoa neliömetriä kohden. Kolmas keskeinen näkökulma on kaupunkivihreä monihyötyisyys: Hiilensidonnan lisäksi kaupunkivihreä lieventää helleaaltoja ja kaupunkitulvia, tukee ihmisten hyvinvointia ja tarjoaa elinympäristöjä myös monille muille lajeille. Kaupunkivihreä tarjoaa siis ratkaisuja sekä ilmastokriisiin että luontokatoon.
Artikkelimme tuo esille, miten kaupunkivihreä voi toimia tehokkaasti ilmastoratkaisuna. Kiteytämme tämän hiiliviisauden kolmeen kulmakiveen: hiilivarastojen säilyttämiseen, nielujen lisäämiseen ja vähäpäästöisyyteen.
Säilyttäminen korostaa olemassa olevien viherympäristöjen vaalimista sekä kaupunkivihreän monihyötyisyyttä. Uusien nielujen rakentaminen edellyttää suotuisien kasvuolosuhteiden turvaamista ja kaupunkivihreän uudenlaista villeyttä – monilajisia ja monikerroksellisia kasvillisuusalueita, jotka tuottavat sekä ilmasto- että monimuotoisuushyötyjä. Vähäpäästöiset ylläpidon ja rakentamisen menetelmät puolestaan edellyttävät viheralan elinkaariarvioinnin kehittämistä ja esimerkiksi kasvualustojen muuttamista vähäpäästöisemmiksi. Lisäksi artikkelissa käsitellään hiiliviisauteen ohjaamisen keinoja eri suunnittelutasoilla.
Lue lisää Arkkitehti-lehdestä 1/2024, s. 39-45.
Kaupunkivihreän hiilensidontaa on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin metsien tai maatalousalueiden hiilenkiertoa. Kaupunkivihreä on hiiliprosessiltaan paljon mutkikkaampi kuin luonnonmetsä, sillä se on pienipiirteistä ja mosaiikkimaista ja siihen vaikuttaa myös monia ihmisten toimintaan liittyviä tekijöitä. Maaperällä on tärkeä merkitys hiilivarastona. Pääkaupunkiseudun hiilinieluselvityksen perusteella alueen maaperän hiilivarasto on noin kaksinkertainen kasvillisuuden hiilivarastoihin nähden.
Toinen tärkeä näkökulma on eri kasvillisuustyyppien merkitys hiilensidonnassa. Puut tunnistetaan yleisesti hiilinieluina, mutta myös pensailla, niityillä ja nurmikoilla on merkitystä. Co-Carbon-tutkimushankkeen mukaan esimerkiksi nurmikon on osoitettu sitovan vuosittain ilmakehästä hiilidioksidia lähes puolet siitä määrästä, mitä suomalaiset metsät voivat sitoa neliömetriä kohden. Kolmas keskeinen näkökulma on kaupunkivihreä monihyötyisyys: Hiilensidonnan lisäksi kaupunkivihreä lieventää helleaaltoja ja kaupunkitulvia, tukee ihmisten hyvinvointia ja tarjoaa elinympäristöjä myös monille muille lajeille. Kaupunkivihreä tarjoaa siis ratkaisuja sekä ilmastokriisiin että luontokatoon.
Artikkelimme tuo esille, miten kaupunkivihreä voi toimia tehokkaasti ilmastoratkaisuna. Kiteytämme tämän hiiliviisauden kolmeen kulmakiveen: hiilivarastojen säilyttämiseen, nielujen lisäämiseen ja vähäpäästöisyyteen.
Säilyttäminen korostaa olemassa olevien viherympäristöjen vaalimista sekä kaupunkivihreän monihyötyisyyttä. Uusien nielujen rakentaminen edellyttää suotuisien kasvuolosuhteiden turvaamista ja kaupunkivihreän uudenlaista villeyttä – monilajisia ja monikerroksellisia kasvillisuusalueita, jotka tuottavat sekä ilmasto- että monimuotoisuushyötyjä. Vähäpäästöiset ylläpidon ja rakentamisen menetelmät puolestaan edellyttävät viheralan elinkaariarvioinnin kehittämistä ja esimerkiksi kasvualustojen muuttamista vähäpäästöisemmiksi. Lisäksi artikkelissa käsitellään hiiliviisauteen ohjaamisen keinoja eri suunnittelutasoilla.
Lue lisää Arkkitehti-lehdestä 1/2024, s. 39-45.
Translated title of the contribution | Urban Greenery as a Climate Action |
---|---|
Original language | Finnish |
Pages (from-to) | 39-45 |
Number of pages | 6 |
Journal | Arkkitehti - Finnish Architectural Review |
Volume | 2024 |
Issue number | 1 |
Publication status | Published - Feb 2024 |
MoE publication type | D1 Article in a trade journal |
Keywords
- urban greenery
- carbon sinks
Projects
- 1 Finished
-
CO-CARBON: Individuals, communities and municipalities mitigating climate change by carbon storage in urban green space
Hautamäki, R. (Principal investigator), Merikoski, T. (Project Member), Alatalo, E. (Project Member), Ariluoma, M. (Project Member), Moinel, C. (Project Member), Kuittinen, M. (Project Member) & Merikoski, T. (Project Member)
01/10/2020 → 30/09/2023
Project: Academy of Finland: Strategic research funding