Julkisten uudisrakennusten sisäilmaongelmat sekä ilmanvaihdon ja puumateriaalien vaikutukset sisäilman laatuun: Työsuojelurahaston hanke 115376 (Julkisten uudisrakennusten rakennusmateriaaliemissioiden ja ilmanvaihdon vaikutukset sisäilman laatuun)

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Researchers

Research units

  • University of Helsinki
  • University of Eastern Finland

Abstract

Uusien ja peruskorjattujen julkisten rakennusten sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Oireiden aiheuttajaa on usein hankalaa löytää ja ongelmien syyt voivat olla monitahoisia. Ilmanvaihdon ja materiaalivalintojen merkitys hyvän sisäilman laadun takaamisessa korostuu entisestään energiansäästötoimenpiteiden kiristyessä.

Tutkimushankkeen päätavoitteina oli selvittää uusien ja peruskorjattujen koulurakennusten sisäilmaongelmien syitä sekä ilmanvaihdon ja rakennusmateriaalien, erityisesti lisääntyvässä käytössä olevien puumateriaalien, vaikutusta koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistotutkimusta, kenttätutkimuksia, koerakennustutkimuksia ja kammiotutkimuksia.

Tyypillisimpiä sisäilmaongelman aiheuttajia tai niihin välillisesti vaikuttavia tekijöitä pääkaupunkiseudun koulu- ja päiväkotirakennuksissa olivat ilmanvaihtojärjestelmän (85 %:ssa kohteista) ja rakennustekniset puutteet (46 %) sekä kosteuden aiheuttamat erilaiset vauriot (69 %). Kemiallisten yhdisteiden kohonneita pitoisuuksia tai häiritsevää hajua esiintyi 69 %:ssa kohteista. Eniten valitettiin tunkkaisen ilman tunnetta (69 %) ja hengitystieoireita (62 %).

Ilmanvaihdon ylipaineistus on tutkimuksen perusteella käyttökelpoinen menetelmä vähentämään sisäilman epäpuhtauksille altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa, jossa sisäilman kosteuslisä on pieni. Poistoilmasuodatinpölyn mikrobitutkimusta voidaan hyödyntää sisäympäristön mikrobialtistumisen arvioimisessa ilmanvaihto- ja ylipaineistuskorjausten eri vaiheissa.

Puurakenteisissa, neljän vuoden ikäisissä, passiivitalojen vaatimukset täyttävissä koerakennuksissa sisäilman epäpuhtauspitoisuudet olivat matalia. Lamellihirsirakennuksen terpeenipitoisuudet olivat kuitenkin korkeita. Kasvattamalla tuloilmavirtaa (tasolta 0,5 l/(s/m2) tasolle 1,0 l/(s/m2)) voitiin vähentää sisäilman epäpuhtauksia. Korkeammilla tuloilmavirroilla epäpuhtaustasoissa ei enää havaittu merkittävää vähenemistä. Kammiotutkimuksissa maalatun puun emissiot olivat pienemmät kuin maalin ja puun erilliset emissiot yhteensä. Nykyaikaisten muovimattojen emissiot olivat matalia, mutta todellisessa käyttötilanteessa yhteisemissiot liima-aineiden kanssa voivat olla merkittäviä. Yhdistelmämateriaalin emissioita ei voi päätellä materiaalien erillisistä emissioista. Ilmanvaihto lisäsi materiaalien kokonaisemissioita, mutta toisaalta laimensi pitoisuutta ilmassa.

Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa sekä tilankäyttäjien altistumisen vähentämisessä korjausta odottavissa rakennuksissa. Lisätutkimusta tarvittaisiin erityisesti ylipaineistuskorjausten pidempiaikaisista vaikutuksista sekä puuta pääasiallisena rakennus- ja sisustusmateriaalina käyttävien julkisten rakennusten koetusta ja mitatusta sisäilman laadusta. Sisäilman tutkimiseen käytettyjä menetelmiä tulisi kartoittaa suhteessa niistä saatuun hyötyyn ongelman ratkaisuprosessissa.

Details

Original languageFinnish
Place of PublicationRakennustekniikan laitos
PublisherAalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennustekniikan laitos
Volume4
ISBN (Electronic)978-952-60-8063-5
ISBN (Print)978-952-60-8062-8
Publication statusPublished - 2018
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameAalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA
PublisherAalto-yliopisto Rakennustekniikan laitos
No.4
Volume2018
ISSN (Print)1799-487X
ISSN (Electronic)1799-4888

ID: 27327206