Johtaminen ja tuottavuus: Henkilöstön johtaminen menestystekijänä

Research output: Book/ReportCommissioned report

Standard

Johtaminen ja tuottavuus : Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. / Aura, Ossi; Eskelinen, Juha; Ahonen, Guy; Kuosmanen, Timo.

Helsinki : Aalto University, 2019. 110 p. (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; Vol. 2019, No. 1).

Research output: Book/ReportCommissioned report

Harvard

Aura, O, Eskelinen, J, Ahonen, G & Kuosmanen, T 2019, Johtaminen ja tuottavuus: Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER, no. 1, vol. 2019, Aalto University, Helsinki.

APA

Aura, O., Eskelinen, J., Ahonen, G., & Kuosmanen, T. (2019). Johtaminen ja tuottavuus: Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; Vol. 2019, No. 1). Helsinki: Aalto University.

Vancouver

Aura O, Eskelinen J, Ahonen G, Kuosmanen T. Johtaminen ja tuottavuus: Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. Helsinki: Aalto University, 2019. 110 p. (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; 1).

Author

Aura, Ossi ; Eskelinen, Juha ; Ahonen, Guy ; Kuosmanen, Timo. / Johtaminen ja tuottavuus : Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. Helsinki : Aalto University, 2019. 110 p. (Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER; 1).

Bibtex - Download

@book{50093dec48654a889fd0bae0f9935aba,
title = "Johtaminen ja tuottavuus: Henkil{\"o}st{\"o}n johtaminen menestystekij{\"a}n{\"a}",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, kuinka strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) on yhteydess{\"a} yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen sek{\"a} n{\"a}iden yhteyksien pysyvyys ja mahdolliset syyseuraussuhteet. Kohderyhm{\"a}n{\"a} oli joukko suomalaisia teollisuusyrityksi{\"a}. Tieto n{\"a}iden yritysten johtamisk{\"a}yt{\"a}nteist{\"a} oli selvitetty kyselyill{\"a} vuosina 2009-2016. Yhdistimme t{\"a}m{\"a}n tiedon yritysten vuoden 2008-2016 tilinp{\"a}{\"a}t{\"o}stietoihin. Laskimme yritysten tuottavuuden niiden tuottaman arvonlis{\"a}ykseen, henkil{\"o}st{\"o}kulujen ja p{\"a}{\"a}omaan pohjalta. Kannattavuutta mitattiin k{\"a}ytt{\"o}kateprosentilla, joka suhteutettiin yrityksen toimialan mediaaniin. N{\"a}in muodostunut paneeliaineisto mahdollisti johtamisen, tuottavuuden ja kannattavuuden ajallisten yhteyksien analysoimisen. Tutkimuksen tulosten mukaan strategisen hyvinvoinnin johtamisella ja yrityksen taloudellisella menestyksell{\"a} on selke{\"a} yhteys. Hyv{\"a} tuottavuus osin edelt{\"a}{\"a} hyv{\"a}{\"a} johtamista, mutta toisaalta aktiivisella johtamis- ja kehitt{\"a}misty{\"o}ll{\"a} on positiivinen vaikutus tulevaan tuottavuuteen. SHJ:n prosesseista jatkuva kehitt{\"a}minen ja ty{\"o}n kokonaiskuormituksen hallinta korreloivat kyselyvuoden tuottavuuden kanssa. Tietyt SHJ:n prosessit, kuten johdon p{\"a}{\"a}t{\"o}sten taso ja ty{\"o}hyvinvoinnin huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa puolestaan ennakoivat hyv{\"a}{\"a} tuottavuutta. SHJ:n kokonaistaso korreloi positiivisesti kyselyvuotta seuraavan vuoden tuottavuuden kanssa. Johdon henkil{\"o}st{\"o}{\"a} koskevien p{\"a}{\"a}t{\"o}sten korkea taso ja yhdess{\"a} jatkuvan kehitt{\"a}misen aktiivisuus muodostivat tehokkaan mallin johtamiselle, joka lis{\"a}si tuottavuutta ja kannattavuutta. Esimiesten osaaminen ty{\"o}hyvinvoinnin edist{\"a}misess{\"a} tuki tuottavuutta, kuten my{\"o}s ty{\"o}terveyshuollon ty{\"o}paikkaselvitysten aktiivisuus. Tulosten pohjalta suosittelemme, ett{\"a} yrityksess{\"a} tarvittavaa henkil{\"o}st{\"o}n kyvykkyyksi{\"a} tarkastellaan strategian pohjalta ja n{\"a}it{\"a} kyvykkyyksi{\"a} kehitet{\"a}{\"a}n m{\"a}{\"a}r{\"a}tietoisesti. Hyv{\"a}{\"a}n johtamiseen kuuluu johdon p{\"a}{\"a}tt{\"a}m{\"a}t tavoitteet, toimintavastuut ja mittareihin perustuva seuranta, joilla varmistetaan kyvykkyyksien kehittyminen. Kehitt{\"a}misty{\"o} tulee olla aktiivista ja jatkuvaa. Muutoksia tulee analysoida kokonaisvaltaisesti yhdist{\"a}en tieto kyvykkyyksist{\"a}, tuottavuudesta ja kannattavuudesta. Toivomme, ett{\"a} tutkimuksen tulokset ja antamamme suositukset tukevat osaltaan suomalaisen elinkeinoel{\"a}m{\"a}n tuottavuuden kasvua. Menestyv{\"a} suomalainen yritys tarvitsee tuotannon ja liiketoiminnan johtamisen rinnalla aktiivista henkil{\"o}st{\"o}n johtamista.",
keywords = "MANAGEMENT, PRODUCTIVITY, profitability, Manufacturing",
author = "Ossi Aura and Juha Eskelinen and Guy Ahonen and Timo Kuosmanen",
year = "2019",
month = "2",
day = "12",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-60-8367-4",
series = "Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER",
publisher = "Aalto University",
number = "1",

}

RIS - Download

TY - BOOK

T1 - Johtaminen ja tuottavuus

T2 - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä

AU - Aura, Ossi

AU - Eskelinen, Juha

AU - Ahonen, Guy

AU - Kuosmanen, Timo

PY - 2019/2/12

Y1 - 2019/2/12

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) on yhteydessä yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen sekä näiden yhteyksien pysyvyys ja mahdolliset syyseuraussuhteet. Kohderyhmänä oli joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tieto näiden yritysten johtamiskäytänteistä oli selvitetty kyselyillä vuosina 2009-2016. Yhdistimme tämän tiedon yritysten vuoden 2008-2016 tilinpäätöstietoihin. Laskimme yritysten tuottavuuden niiden tuottaman arvonlisäykseen, henkilöstökulujen ja pääomaan pohjalta. Kannattavuutta mitattiin käyttökateprosentilla, joka suhteutettiin yrityksen toimialan mediaaniin. Näin muodostunut paneeliaineisto mahdollisti johtamisen, tuottavuuden ja kannattavuuden ajallisten yhteyksien analysoimisen. Tutkimuksen tulosten mukaan strategisen hyvinvoinnin johtamisella ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on selkeä yhteys. Hyvä tuottavuus osin edeltää hyvää johtamista, mutta toisaalta aktiivisella johtamis- ja kehittämistyöllä on positiivinen vaikutus tulevaan tuottavuuteen. SHJ:n prosesseista jatkuva kehittäminen ja työn kokonaiskuormituksen hallinta korreloivat kyselyvuoden tuottavuuden kanssa. Tietyt SHJ:n prosessit, kuten johdon päätösten taso ja työhyvinvoinnin huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa puolestaan ennakoivat hyvää tuottavuutta. SHJ:n kokonaistaso korreloi positiivisesti kyselyvuotta seuraavan vuoden tuottavuuden kanssa. Johdon henkilöstöä koskevien päätösten korkea taso ja yhdessä jatkuvan kehittämisen aktiivisuus muodostivat tehokkaan mallin johtamiselle, joka lisäsi tuottavuutta ja kannattavuutta. Esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä tuki tuottavuutta, kuten myös työterveyshuollon työpaikkaselvitysten aktiivisuus. Tulosten pohjalta suosittelemme, että yrityksessä tarvittavaa henkilöstön kyvykkyyksiä tarkastellaan strategian pohjalta ja näitä kyvykkyyksiä kehitetään määrätietoisesti. Hyvään johtamiseen kuuluu johdon päättämät tavoitteet, toimintavastuut ja mittareihin perustuva seuranta, joilla varmistetaan kyvykkyyksien kehittyminen. Kehittämistyö tulee olla aktiivista ja jatkuvaa. Muutoksia tulee analysoida kokonaisvaltaisesti yhdistäen tieto kyvykkyyksistä, tuottavuudesta ja kannattavuudesta. Toivomme, että tutkimuksen tulokset ja antamamme suositukset tukevat osaltaan suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua. Menestyvä suomalainen yritys tarvitsee tuotannon ja liiketoiminnan johtamisen rinnalla aktiivista henkilöstön johtamista.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) on yhteydessä yrityksen tuottavuuteen ja kannattavuuteen sekä näiden yhteyksien pysyvyys ja mahdolliset syyseuraussuhteet. Kohderyhmänä oli joukko suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tieto näiden yritysten johtamiskäytänteistä oli selvitetty kyselyillä vuosina 2009-2016. Yhdistimme tämän tiedon yritysten vuoden 2008-2016 tilinpäätöstietoihin. Laskimme yritysten tuottavuuden niiden tuottaman arvonlisäykseen, henkilöstökulujen ja pääomaan pohjalta. Kannattavuutta mitattiin käyttökateprosentilla, joka suhteutettiin yrityksen toimialan mediaaniin. Näin muodostunut paneeliaineisto mahdollisti johtamisen, tuottavuuden ja kannattavuuden ajallisten yhteyksien analysoimisen. Tutkimuksen tulosten mukaan strategisen hyvinvoinnin johtamisella ja yrityksen taloudellisella menestyksellä on selkeä yhteys. Hyvä tuottavuus osin edeltää hyvää johtamista, mutta toisaalta aktiivisella johtamis- ja kehittämistyöllä on positiivinen vaikutus tulevaan tuottavuuteen. SHJ:n prosesseista jatkuva kehittäminen ja työn kokonaiskuormituksen hallinta korreloivat kyselyvuoden tuottavuuden kanssa. Tietyt SHJ:n prosessit, kuten johdon päätösten taso ja työhyvinvoinnin huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa puolestaan ennakoivat hyvää tuottavuutta. SHJ:n kokonaistaso korreloi positiivisesti kyselyvuotta seuraavan vuoden tuottavuuden kanssa. Johdon henkilöstöä koskevien päätösten korkea taso ja yhdessä jatkuvan kehittämisen aktiivisuus muodostivat tehokkaan mallin johtamiselle, joka lisäsi tuottavuutta ja kannattavuutta. Esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä tuki tuottavuutta, kuten myös työterveyshuollon työpaikkaselvitysten aktiivisuus. Tulosten pohjalta suosittelemme, että yrityksessä tarvittavaa henkilöstön kyvykkyyksiä tarkastellaan strategian pohjalta ja näitä kyvykkyyksiä kehitetään määrätietoisesti. Hyvään johtamiseen kuuluu johdon päättämät tavoitteet, toimintavastuut ja mittareihin perustuva seuranta, joilla varmistetaan kyvykkyyksien kehittyminen. Kehittämistyö tulee olla aktiivista ja jatkuvaa. Muutoksia tulee analysoida kokonaisvaltaisesti yhdistäen tieto kyvykkyyksistä, tuottavuudesta ja kannattavuudesta. Toivomme, että tutkimuksen tulokset ja antamamme suositukset tukevat osaltaan suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua. Menestyvä suomalainen yritys tarvitsee tuotannon ja liiketoiminnan johtamisen rinnalla aktiivista henkilöstön johtamista.

KW - MANAGEMENT

KW - PRODUCTIVITY

KW - profitability

KW - Manufacturing

M3 - Commissioned report

SN - 978-952-60-8367-4

T3 - Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER

BT - Johtaminen ja tuottavuus

PB - Aalto University

CY - Helsinki

ER -

ID: 32732118