Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen

Miika Linna, Jaana Keto, Jarkko Piuhola, Risto Vesalainen, Ville Hällberg, Juha Laine

Research output: Contribution to journalArticleScientificpeer-review

Abstract

Lähtökohdat: Yli 75-vuotiaista suomalaisista 10 % sairastaa eteisvärinää. Yleisimmät vakavat komplikaatiot ovat aivoinfarkti, kallonsisäinen vuoto ja maha-suolikanavan vuoto. Aiemmin on selvitetty vain terveydenhuollon kustannuksia.

Menetelmät: Rekistereistä muodostettiin kohortti 74 vuotta täyttäneistä potilaista, jotka saivat 1. eteisvärinädiagnoosin v. 2012–13 (n = 16 741, keski-ikä 83 v). Vuoden kuluessa diagnoosista ilmenneiden komplikaatioiden perusteella muodostettiin alakohortit kallonsisäinen vuoto (n = 99), maha-suolikanavan vuoto (n = 264), aivoinfarkti (n = 375) ja verrokkiryhmä (ei em. komplikaatioita, n = 16 003). Potilaiden siirtymistä asumismuodosta ja palvelusta toisiin seurattiin, ja hoitokustannusten jakautumista selvitettiin tarkemmin.

Tulokset: Kallonsisäisen vuodon saaneista 70 % kuoli vuoden kuluessa komplikaatiosta, aivoinfarktin saaneista 52 %, maha-suolikanavan vuodon saaneista 29 % ja verrokeista 16 %. Elossa olleilla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat tuona aikana aivoinfarktissa 2,2-kertaiset, maha-suolikanavan vuodossa 1,9-kertaiset ja kallonsisäisen vuodossa 1,3-kertaiset verrokkeihin nähden.

Päätelmät: Iäkkään eteisvärinäpotilaan riski saada vakava vuoto vuoden kuluessa diagnoosista on lähes yhtä suuri kuin aivoinfarktin riski. Vuotojen kohtalokkuus tulee tiedostaa ja pyrkiä hallitsemaan vuoto- ja tukosriskiä. Kustannuksista piirtyy eheämpi kuva tarkastelemalla sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa. Oikein toteutettu lääkehoito hillitsee kokonaiskustannuksia.
Original languageFinnish
Article number72
Pages (from-to)1856-1861
JournalSuomen Lääkärilehti
Volume35
Publication statusPublished - 2017
MoE publication typeA1 Journal article-refereed

Cite this