Abstract
Tutkimuksen aiheena on energiatehokkuuden muutosjohtaminen. Tarkoituksena on avata energiatehokkuus-toimikunnan tarkoittamaa sosiaalisen energiansäästöpotentiaalin käsitettä ja selvittää perusteita, visioita, strategioita ja välineitä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden muutosjohtamiseen ja sen osatekijään muutosviestintään. Muutosviestinnän osapuolina tarkastellaan rakennusten asukkaita, käyttäjiä, käyttö- ja huoltohenkilökuntaa ja käytön johtamista. Käytön johtajana toimivien isännöintiyritysten mahdollisuuksia kehittää ja tarjota energiatehokkuuden muutosjohtamispalveluja pohditaan ja kartoitetaan niissä tarvittavaa osaamista. Tutkimuskysymykseksi muotoutui, millainen voisi olla isännöintiyrityksen energiatehokkuuden muutosjohtamisvisio ja mitä osaamistarpeita siitä seuraa. Tutkimuksen aineisto koostuu isännöinti- ja energia-alan historiallisesta tarkastelusta, muutosvoimia ja visioita kartoittavasta kirjallisuustutkimuksesta, tiedon välittynyttä vaikutusta, sosiaalista tietoa ja tiedon konvergenssia koskevien teorioiden tarkastelusta, kyselytutkimusten ja verkkohaastattelujen analyysistä ja empiirisen aineiston keruusta ja analyysistä kompetenssilaboratoriomenetelmällä. Tutkimuksen metodi on kulttuuri-historialliseen toiminnan teoriaan pohjautuva kehittävä työntutkimus ja siitä johdettu kompetenssilaboratorio, jossa toteutetaan tutkittavan organisaation toimintaan vaikuttavia interventioita. Keskeinen tulos on isännöintiyrityksen energiatehokkuuden muutosjohtamisvisio. Yritys kehittää massaräätä-löitävän palvelukonseptin, jossa yritys ottaa vastuun asiakkaan energiatehokkuuden kehittämisestä esimerkiksi viiden vuoden sopimusjakson ajan. Yritys vastaa asiakkaan ja palveluverkoston teknisten varusteiden ja valmiuksien riittävyydestä, sosiaalisen tiedon synnyttämisestä ja hyödyntämisestä ja yhdessä oppimisen tuloksista. Johtopäätöksenä energiatehokkuuden muutosjohtamisessa tarvitaan ensisijaisesti johtamistaitoa, erityisesti viestintätaitoa, ja toissijaisesti teknistä osaamista. Yrityksen oman osaamisen kehittäminen tulee ensisijaisesti suunnata prosessien ja johtamisen hallintaan. Isännöintialan visio energiatehokkuuden muutosjohtamisesta vaikuttaa olevan melko kaukana tulevaisuudessa. Nuoren polven suhtautumisessa energiatehokkuuden muutosjohtamiseen näkyy myönteisiä merkkejä. Jatkotyö tulisi suunnata energiatehokkuuden muutosjohtamismallin kehittämiseen tähtääviin asiantuntija-laboratorioihin. Tutkitusta yrityksestä tai vastaavista voitaisiin koota 4-5 hengen ryhmä, joka tähänastisen kompetenssilaboratoriotyön ja aiemmin hankkimansa isännöintialan ja isännöintimarkkinan tuntemuksensa pohjalta pyrkisi luomaan energiatehokkuuden muutosjohtamismallin ja kokeilemaan sitä 2-3 asiakkaan kanssa. Uusia työkaluja (energiasimulointiohjelmisto, korjausrakentamisen kustannushallintaohjelmisto) voitaisiin harjoitella mahdollisessa TYKE-hankkeessa toteutettavassa asiantuntijalaboratoriossa.
Original language | Finnish |
---|---|
Qualification | Licentiate's degree |
Awarding Institution |
|
Supervisors/Advisors |
|
Publisher | |
Publication status | Published - 2014 |
MoE publication type | G3 Licentiate thesis |