Abstract
uosina 2014–2018 julkaistut digibarometrit ovat kertoneet kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Näin on jälleen tänäkin vuonna. Jo toista kertaa muu osuus Digibarometri 2019 -julkaisusta rakentuu kahden pääteeman – resurssien riittävyyden sekä massadatan laajemman hyödyntämisen – ympärille.
Aiempien digibarometrien perusteella tiedämme, että heräämisensä jälkeen Suomi kiri itsensä vertailun kärkisijoille. Vuoden 2019 tuloksista on kuitenkin havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset Suomen talouskasvuun ovat jäämässä verrokkimaista jälkeen.
Datan määrän, vaihdannan ja analytiikan odotetaan kasvavan huimasti tulevien vuosien aikana. Niiden myötä lisääntyy merkittävästi myös IT-resurssien sekä energiankysyntä. Tästä näkökulmasta onkin syytä kysyä, miksi näin on. Voidaanko datan hyödyntämiseen tarvittavien resurssien kasvun nähdä paremmin syntyvän esimerkiksi tieteellisten julkaisumäärien kasvusta? Vai liittyykö kehitys ennemminkin teollisuuden sensoridataan tai kuluttajamarkkinoiden kaupallisiin tarkoitusperiin? Onko kyse sittenkin vain videoiden suoratoiston ja online-pelaamisen lisääntymisestä? Entä miten liikenteen tekoälyinnovaatiot ja kyberturvallisuus vaikuttavat resurssitarpeeseen?
Ymmärtämällä datan kasvun alkuperää ja syitä meidän on helpompi tehdä oikeanlaisia resursointipäätöksiä niin yrityksissä kuin politiikassakin.
Aiempien digibarometrien perusteella tiedämme, että heräämisensä jälkeen Suomi kiri itsensä vertailun kärkisijoille. Vuoden 2019 tuloksista on kuitenkin havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset Suomen talouskasvuun ovat jäämässä verrokkimaista jälkeen.
Datan määrän, vaihdannan ja analytiikan odotetaan kasvavan huimasti tulevien vuosien aikana. Niiden myötä lisääntyy merkittävästi myös IT-resurssien sekä energiankysyntä. Tästä näkökulmasta onkin syytä kysyä, miksi näin on. Voidaanko datan hyödyntämiseen tarvittavien resurssien kasvun nähdä paremmin syntyvän esimerkiksi tieteellisten julkaisumäärien kasvusta? Vai liittyykö kehitys ennemminkin teollisuuden sensoridataan tai kuluttajamarkkinoiden kaupallisiin tarkoitusperiin? Onko kyse sittenkin vain videoiden suoratoiston ja online-pelaamisen lisääntymisestä? Entä miten liikenteen tekoälyinnovaatiot ja kyberturvallisuus vaikuttavat resurssitarpeeseen?
Ymmärtämällä datan kasvun alkuperää ja syitä meidän on helpompi tehdä oikeanlaisia resursointipäätöksiä niin yrityksissä kuin politiikassakin.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Pages (from-to) | 6-27 |
| Number of pages | 22 |
| Journal | Digibarometri |
| Volume | 2019 |
| Publication status | Published - 11 Jun 2019 |
| MoE publication type | D1 Article in a trade journal |
Keywords
- Digibarometri2019