Building 2030: Hajautettu työnsuunnittelu - loppuraportti

Building 2030 –konsortion rahoittamassa hajautetun työnsuunnittelun hankkeessa tavoitteena oli ottaa paremmin huomioon asentajien ja nokkamiesten näkökulma teknisessä suunnittelussa ja työnsuunnittelussa. Aiemmassa tutkimuksessa oli havaittu, että toteutuksessa oli runsaasti hukkaa ja improvisointia, josta iso osa liittyi suunnitelmiin. Hankkeen tavoitteena olikin mahdollistaa mahdollisimman sujuva työ ja hyödyntää paremmin asentajien osaamista. Toteutussuunnitelmien osalta tutkittiin erityisenä case-esimerkkinä paikallavalurakenteiden rakennettavuutta. Hankkeessa kehitettiin työpajatyöskentelynä suosituksia työmaan tarpeiden huomioon ottamiseksi suunnitteluvaiheessa. Yksilöllisten ratkaisujen minimointi, toistuvuuden maksimointi ja vaikeiden paikkojen yksityiskohtainen mallintaminen johtavat parempaan rakennettavuuteen. Lisäksi pitäisi panostaa suunnitelmien visuaalisuuteen esimerkiksi käyttämällä standardoitua värikoodausta suunnitelmissa ja esittämällä asennusjärjestykset vaikeista paikoista räjäytyskuvien avulla. Suunnitteluprosessin osalta pohdittiin tilannekuvan saavuttamista suunnitteluprosessissa, mikä voisi mahdollistaa pienemmät eräkoot ja sitä kautta paremman rakennettavuuden, kun työmaalle tuotetaan oikean tasoisia suunnitelmia pienissä paloissa. Aiemmissa hankkeissa on jo esitetty suunnittelunohjauksen menetelmiä, joilla tähän voi päästä. Hankkeessa käytiin läpi erityisesti Scrum–menetelmän käyttökelpoisuutta eräkoon pienentämisessä ja tilannekuvan hallinnassa. Suositeltuja menetelmiä testataan jatkotutkimuksessa. Pääpaino hankkeessa oli hajautetun tahtituotannon tutkimuksessa. Hankkeessa testattiin mallia, jossa asentajille ja nokkamiehille annetaan enemmän valtaa tahdin sisällä. Vaikka koronavirusepidemia häiritsi asentajien osallistamista kahdessa kolmesta case-hankkeesta, yhdessä hankkeessa asentajat saatiin hyvin mukaan. Asentajilla ja nokkamiehillä oli huomattavasti parempi näkemys esimerkiksi työmenekeistä kuin heidän esimiehillään, jotka perustavat arvionsa jälkilaskentatietoihin, jotka sisältävät paljon hukkaa. Muut kaksi hanketta olivat lähempänä perinteisiä tahtihankkeita mutta niistäkin saatiin hyvää oppia muun muassa tahtituotannon sopivuudesta vaativaan korjausrakentamiseen.