Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman sidosryhmäselvitys 2019-2020 : yhteenvetoraportti: Alan tulevaisuus, osaamistarpeet ja vastavalmistuneiden rooli

Julia Renko; Anni Kaikko; Meeri Karvinen; Marko Keskinen

Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman sidosryhmäselvitys 2019-2020 : yhteenvetoraportti: Alan tulevaisuus, osaamistarpeet ja vastavalmistuneiden rooli

Julia Renko, Anni Kaikko, Meeri Karvinen, Marko Keskinen

Research output: Book/Report › Commissioned report

Abstract

This stakeholder survey was carried out to gain a comprehensive picture on the competence and development needs of water and environmental engineering field in Finland. The survey was targeted to the stakeholders of the Master’s Programme in Water and Environmental Engineering (WAT) of Aalto University. Therefore, this report discusses specifically the development of WAT programme and its education, focusing on the competence needs of its graduates.

The data was collected through interviews and questionnaires from employers, financiers and experts of the field. Complementary data was gathered from the workshops of WAT stakeholder event, “Water Expo”, in February 2020. The focus was in four specific themes: the future of the field, graduates in working life, stake-holder collaboration and the role of sustainable development in the field.

According to the results, the future of the field looks bright. Most of the respondents thought that the field’s societal importance will increase in the future, which results in an increasingly good employment situation. The role of water and environmental engineers is significant in solving sustainability challenges, both locally and globally. Therefore, many respondents considered that the export potential of Finnish water knowhow should be developed.

Climate change, environmental changes, digitalisation and urbanisation were recognized as the major driving forces affecting the field creating both, challenges and possibilities. These phenomena have already forced changes, including automatisation, more efficient flood protection, increased use of nature-based solutions in hydraulic engineering and increasing consideration of circular economy in the field. In water supply and sewerage, end-of-life infrastructure and lack of competent experts are a national challenge, specifically in smaller municipalities.

The results concerning future competences strongly support the current emphasis of WAT Programme: the field seems to require holistic comprehension and understanding of complex cause-consequence relationships, without forgetting strong technical capabilities and substance knowledge. Also skills relating to sustainability were highlighted in the responses, specifically multidisciplinary and -cultural understanding, communication skills and holistic thinking. The competence needs in the future seem to comprise of a combination of multiple skills, increasing the importance of students’ supervision and the building of their professional identity during their master’s studies.

In the interviews, practical implementation of sustainability -related knowledge was highlighted as one of the most important skills in the field. According to the survey, graduates have already succeeded in bringing sustainable values to working life and making practical suggestions in organisations on how to implement sustainable solutions. Although the current level of sustainability knowhow in organisations was evaluated quite high, almost all respondents reported they would need even stronger knowhow in this area. The respondents representing water supply and sewerage considered sustainability as a general quality management issue and emphasized technical and economical competences, whereas representatives of water resources management and environmental engineering considered the ability for holistic thinking as central.

The respondents considered the field scattered and thought projects are often overlapping and lacking coordination. Joint vision was called for, as well as structures enabling more efficient collaboration between teaching, research and practical projects. In university-working life collaboration, key challenges brought up were the dependency of co-operation on individual actors and the lack of several resources, such as time and finances. Master’s and doctoral thesis and student projects were identified as successful forms of collaboration, but respondents wished for even more collaborative efforts.

The key conclusions of this stakeholder survey are: 1) the need for closer collaboration and a vision for the field; 2) tighter relationships between education and working life; 3) sustainable development is important for the field and graduates have a significant role in implementing it and 4) WAT Master’s Programme has a right direction with providing a T-shaped learning profile: a strong technical and substance knowledge together with holistic understanding of the contexts. In order to create solutions to the complex climate and environmental challenges, it is of utmost importance to educate technically capable water and environmental engineers who are able to work in a multidisciplinary environment and apply the principles of sustainable development in practice.

Original language	Finnish
Publisher	Aalto-yliopisto
Number of pages	126
ISBN (Electronic)	978-952-60-3785-1
Publication status	Published - 2020
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

Access to Document

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3785-1

Cite this

@book{bb0c6183aa9c4966880c9a6f9f78b9bf,

title = "Aalto-yliopiston Vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan maisteriohjelman sidosryhm{\"a}selvitys 2019-2020 : yhteenvetoraportti: Alan tulevaisuus, osaamistarpeet ja vastavalmistuneiden rooli",

abstract = "T{\"a}m{\"a}n sidosryhm{\"a}selvityksen tavoitteena on muodostaa monipuolinen ja kattava ymm{\"a}rrys vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan alan osaamis- ja kehitystarpeista. Selvitys toteutettiin Aalto-yliopiston Vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan maisteriohjelman (WAT) n{\"a}k{\"o}kulmasta opetuksen ja ohjelmatason suunnittelun kehitt{\"a}miseksi, maisteriohjelman kouluttamien diplomi-insin{\"o}{\"o}rien osaamiseen keskittyen. Selvityksen painotus on maisteriohjelman tapaan vesitekniikassa, mukaan lukien sen kytk{\"o}kset ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n ja yhteiskuntaan. Vesitekniikka j{\"a}sentyy selvityksess{\"a} WAT-maisteriohjelman kolmen painotuksen eli vesihuollon, vesitalouden (vesivarojen hallinta ja hydrologia) ja kansainv{\"a}listen vesiasioiden kautta, kytkeytyen sek{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan ett{\"a} insin{\"o}{\"o}rikoulutuksen kentt{\"a}{\"a}n. Samalla vesitekniikka muodostaa keskeisen osan vesialasta, johon n{\"a}hd{\"a}{\"a}n kuuluvan my{\"o}s muut veteen keskeisesti kuuluvat teemat ja osaamisalueet. Aineisto ker{\"a}ttiin teemahaastatteluilla ja kyselyill{\"a} WAT-maisteriohjelman sidosryhmilt{\"a}: alan ty{\"o}nantajilta, rahoittajilta ja asiantuntijoilta. Haastattelut ja kyselyt keskittyiv{\"a}t nelj{\"a}{\"a}n teemaan: alan kehitykseen, vastavalmistuneisiin ty{\"o}el{\"a}m{\"a}ss{\"a}, sidosryhm{\"a}yhteisty{\"o}h{\"o}n ja kest{\"a}v{\"a}n kehityksen merkitykseen alalla. Lis{\"a}ksi hy{\"o}dynnettiin helmikuussa 2020 j{\"a}rjestetyn sidosryhm{\"a}tapahtuma Vesimessujen ty{\"o}pajoista ker{\"a}tty{\"a} aineistoa. Vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan alan tulevaisuus on tulosten mukaan valoisa. Valtaosa vastaajista katsoi, ett{\"a} alan yhteiskunnallinen merkitys kasvaa ja ty{\"o}paikkoja on tulevaisuudessa tarjolla hyvin. Vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan osaajien rooli kest{\"a}vyyshaasteiden ratkaisemisessa on merkitt{\"a}v{\"a} niin kotimaassa kuin kansainv{\"a}lisestikin. T{\"a}h{\"a}n liittyen monet vastaajat kokivat, ett{\"a} suomalaisen vesiosaamisen vientipotentiaalia tulisi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} nykyist{\"a} paremmin. Selvityksess{\"a} tunnistetut vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan alan suurimmat muutosvoimat ovat linjassa aiempien alalla tehtyjen selvitysten kanssa: ilmastonmuutos, ymp{\"a}rist{\"o}n muutokset, kaupungistuminen ja digitalisaatio nousivat t{\"a}rkeimmiksi globaaleiksi ajureiksi, jotka sek{\"a} haastavat alaa ett{\"a} tarjoavat mahdollisuuksia uudistumiselle. N{\"a}m{\"a} ilmi{\"o}t ovat jo johtaneet muutoksiin, kuten laajempaan automatisaatioon, tehostettuun tulvasuojeluun, luonnonmukaisen vesirakentamisen ratkaisuihin sek{\"a} kiertotalouden merkityksen vahvaan lis{\"a}{\"a}ntymiseen. Vesihuollossa erityisen{\"a} kansallisen tason haasteena ovat edelleen my{\"o}s infrastruktuurin vanheneminen sek{\"a} pula osaavista ty{\"o}ntekij{\"o}ist{\"a} etenkin maaseudulla ja pienemmiss{\"a} kaupungeissa. Alan osaamistarpeita koskevat tulokset vahvistavat nykyisen WAT-maisteriohjelman koulutuksen painopisteit{\"a}: alalla vaaditaan kyky{\"a} hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita, kuitenkaan tinkim{\"a}tt{\"a} vahvasta substanssiosaamisesta ja teknisist{\"a} valmiuksista. My{\"o}s kest{\"a}v{\"a}n kehityksen osaamiseen liittyv{\"a}t valmiudet painottuivat vastauksissa, erityisesti monitieteinen ja -kulttuurinen ymm{\"a}rrys, viestint{\"a}taidot sek{\"a} kokonaisvaltainen ajattelu. Alalla jatkossakin tarvittavat taidot koostuvat useiden taitojen osaamisyhdistelmist{\"a}, jolloin koulutuksessa tulee edelleen korostaa opiskelijoiden ohjaamista ja ammatillisen identiteetin rakentumista. Vastaavanlaisia tuloksia on noussut esiin my{\"o}s muissa vesialan viimeaikaisissa selvityksiss{\"a}. Haastatteluissa kest{\"a}v{\"a}n kehityksen k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n soveltaminen nostettiin yhdeksi alan t{\"a}rke{\"a}ksi osaamisalueeksi, jonka merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan vastavalmistuneet ovat jo tuoneet kest{\"a}v{\"a}n kehityksen mukaisia arvoja sek{\"a} tehneet konkreettisia ehdotuksia kest{\"a}v{\"a}n kehityksen mukaisista k{\"a}yt{\"a}nteist{\"a} alan organisaatioissa. Vaikka kest{\"a}v{\"a}n kehityksen osaamisen taso m{\"a}{\"a}riteltiin jo nyt melko hyv{\"a}ksi, l{\"a}hes kaikki vastaajat katsoivat organisaationsa tarvitsevan nykyist{\"a} vahvempaa kest{\"a}v{\"a}n kehityksen osaamista. Vesihuoltoa edustaneet vastaajat painottivat kest{\"a}v{\"a}{\"a}n kehitykseen liittyen enemm{\"a}n yleist{\"a} laadunhallintaa, teknist{\"a} osaamista ja liiketalouden tuntemista, kun taas vesitalouden ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan vastaajat pitiv{\"a}t keskeisen{\"a} laaja-alaista n{\"a}k{\"o}kulmaa. Selvitykseen vastanneiden vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan toimijoiden mukaan ala on melko hajanainen ja suurena haasteena pidet{\"a}{\"a}n esimerkiksi hankkeiden p{\"a}{\"a}llekk{\"a}isyyksi{\"a} sek{\"a} koordinoinnin puutetta. Vastauksissa korostuivat yhteisen vision puute sek{\"a} vaillinaiset rakenteet, jotka mahdollistaisivat eri toimijoiden v{\"a}lisen tiiviimm{\"a}n opetus-, tutkimus- ja hankeyhteisty{\"o}n. Ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n ja koulutuksen v{\"a}lisess{\"a} yhteisty{\"o}ss{\"a} haasteena koettiin erityisesti yhteisty{\"o}suhteiden henkil{\"o}sidonnaisuus sek{\"a} ajan ja muiden resurssien puute. Toimiviksi yhteisty{\"o}muodoiksi tunnistettiin etenkin diplomity{\"o}t ja v{\"a}it{\"o}skirjat sek{\"a} ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n kanssa yhdess{\"a} toteutettavat opiskelijaprojektit. Yhteisty{\"o}t{\"a} yliopistojen kanssa kaivat-tiin kuitenkin enemm{\"a}n. Alan ty{\"o}nantajien toiveena oli luoda yhteisty{\"o}lle j{\"a}rjestelm{\"a}llisempi rakenne, jotta yhteisty{\"o} ei olisi niin riippuvaista yksitt{\"a}isist{\"a} henkil{\"o}ist{\"a}. Sidosryhm{\"a}selvityksen nelj{\"a} keskeisint{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}st{\"a} ovat: 1) tarve vesialan tiiviimm{\"a}lle yhteisty{\"o}lle ja visiolle; 2) koulutuksen ja ty{\"o}el{\"a}m{\"a}yhteisty{\"o}n tiivist{\"a}minen; erityisesti viestiminen sidosryhmille koulutuksen tavoitteista ja vastavalmistuneiden diplomi-insin{\"o}{\"o}rien osaamisesta; 3) kest{\"a}v{\"a}n kehityksen suuri merkitys alalle ja vastavalmistuneiden roolille, sek{\"a} 4) vuodesta 2016 py{\"o}rineen WAT-maisteriohjelman nykyisen toteutusmuodon suunta T-osaajaprofiilia hy{\"o}dynt{\"a}en on oikea: alan syv{\"a}llinen substanssiosaaminen yhdistyy ymm{\"a}rrykseen alan laaja-alaisuudesta. Ilmasto- ja ymp{\"a}rist{\"o}haasteisiin vastaamisen kannalta on t{\"a}rke{\"a}{\"a} kouluttaa teknisesti osaavia vesi- ja ymp{\"a}rist{\"o}tekniikan taitajia, jotka osaavat toimia monialaisessa yhteisty{\"o}ss{\"a} ja soveltaa ty{\"o}ss{\"a}{\"a}n kest{\"a}v{\"a}n kehityksen periaatteita k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}nl{\"a}heisell{\"a} tavalla.",

author = "Julia Renko and Anni Kaikko and Meeri Karvinen and Marko Keskinen",

year = "2020",

language = "Suomi",

publisher = "Aalto-yliopisto",

address = "Suomi",

}

TY - BOOK

T1 - Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman sidosryhmäselvitys 2019-2020 : yhteenvetoraportti: Alan tulevaisuus, osaamistarpeet ja vastavalmistuneiden rooli

AU - Renko, Julia

AU - Kaikko, Anni

AU - Karvinen, Meeri

AU - Keskinen, Marko

PY - 2020

Y1 - 2020

N2 - Tämän sidosryhmäselvityksen tavoitteena on muodostaa monipuolinen ja kattava ymmärrys vesi- ja ympäristötekniikan alan osaamis- ja kehitystarpeista. Selvitys toteutettiin Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman (WAT) näkökulmasta opetuksen ja ohjelmatason suunnittelun kehittämiseksi, maisteriohjelman kouluttamien diplomi-insinöörien osaamiseen keskittyen. Selvityksen painotus on maisteriohjelman tapaan vesitekniikassa, mukaan lukien sen kytkökset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vesitekniikka jäsentyy selvityksessä WAT-maisteriohjelman kolmen painotuksen eli vesihuollon, vesitalouden (vesivarojen hallinta ja hydrologia) ja kansainvälisten vesiasioiden kautta, kytkeytyen sekä ympäristötekniikan että insinöörikoulutuksen kenttään. Samalla vesitekniikka muodostaa keskeisen osan vesialasta, johon nähdään kuuluvan myös muut veteen keskeisesti kuuluvat teemat ja osaamisalueet. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselyillä WAT-maisteriohjelman sidosryhmiltä: alan työnantajilta, rahoittajilta ja asiantuntijoilta. Haastattelut ja kyselyt keskittyivät neljään teemaan: alan kehitykseen, vastavalmistuneisiin työelämässä, sidosryhmäyhteistyöhön ja kestävän kehityksen merkitykseen alalla. Lisäksi hyödynnettiin helmikuussa 2020 järjestetyn sidosryhmätapahtuma Vesimessujen työpajoista kerättyä aineistoa. Vesi- ja ympäristötekniikan alan tulevaisuus on tulosten mukaan valoisa. Valtaosa vastaajista katsoi, että alan yhteiskunnallinen merkitys kasvaa ja työpaikkoja on tulevaisuudessa tarjolla hyvin. Vesi- ja ympäristötekniikan osaajien rooli kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa on merkittävä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tähän liittyen monet vastaajat kokivat, että suomalaisen vesiosaamisen vientipotentiaalia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Selvityksessä tunnistetut vesi- ja ympäristötekniikan alan suurimmat muutosvoimat ovat linjassa aiempien alalla tehtyjen selvitysten kanssa: ilmastonmuutos, ympäristön muutokset, kaupungistuminen ja digitalisaatio nousivat tärkeimmiksi globaaleiksi ajureiksi, jotka sekä haastavat alaa että tarjoavat mahdollisuuksia uudistumiselle. Nämä ilmiöt ovat jo johtaneet muutoksiin, kuten laajempaan automatisaatioon, tehostettuun tulvasuojeluun, luonnonmukaisen vesirakentamisen ratkaisuihin sekä kiertotalouden merkityksen vahvaan lisääntymiseen. Vesihuollossa erityisenä kansallisen tason haasteena ovat edelleen myös infrastruktuurin vanheneminen sekä pula osaavista työntekijöistä etenkin maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa. Alan osaamistarpeita koskevat tulokset vahvistavat nykyisen WAT-maisteriohjelman koulutuksen painopisteitä: alalla vaaditaan kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita, kuitenkaan tinkimättä vahvasta substanssiosaamisesta ja teknisistä valmiuksista. Myös kestävän kehityksen osaamiseen liittyvät valmiudet painottuivat vastauksissa, erityisesti monitieteinen ja -kulttuurinen ymmärrys, viestintätaidot sekä kokonaisvaltainen ajattelu. Alalla jatkossakin tarvittavat taidot koostuvat useiden taitojen osaamisyhdistelmistä, jolloin koulutuksessa tulee edelleen korostaa opiskelijoiden ohjaamista ja ammatillisen identiteetin rakentumista. Vastaavanlaisia tuloksia on noussut esiin myös muissa vesialan viimeaikaisissa selvityksissä. Haastatteluissa kestävän kehityksen käytännön soveltaminen nostettiin yhdeksi alan tärkeäksi osaamisalueeksi, jonka merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan vastavalmistuneet ovat jo tuoneet kestävän kehityksen mukaisia arvoja sekä tehneet konkreettisia ehdotuksia kestävän kehityksen mukaisista käytänteistä alan organisaatioissa. Vaikka kestävän kehityksen osaamisen taso määriteltiin jo nyt melko hyväksi, lähes kaikki vastaajat katsoivat organisaationsa tarvitsevan nykyistä vahvempaa kestävän kehityksen osaamista. Vesihuoltoa edustaneet vastaajat painottivat kestävään kehitykseen liittyen enemmän yleistä laadunhallintaa, teknistä osaamista ja liiketalouden tuntemista, kun taas vesitalouden ja ympäristötekniikan vastaajat pitivät keskeisenä laaja-alaista näkökulmaa. Selvitykseen vastanneiden vesi- ja ympäristötekniikan toimijoiden mukaan ala on melko hajanainen ja suurena haasteena pidetään esimerkiksi hankkeiden päällekkäisyyksiä sekä koordinoinnin puutetta. Vastauksissa korostuivat yhteisen vision puute sekä vaillinaiset rakenteet, jotka mahdollistaisivat eri toimijoiden välisen tiiviimmän opetus-, tutkimus- ja hankeyhteistyön. Työelämän ja koulutuksen välisessä yhteistyössä haasteena koettiin erityisesti yhteistyösuhteiden henkilösidonnaisuus sekä ajan ja muiden resurssien puute. Toimiviksi yhteistyömuodoiksi tunnistettiin etenkin diplomityöt ja väitöskirjat sekä työelämän kanssa yhdessä toteutettavat opiskelijaprojektit. Yhteistyötä yliopistojen kanssa kaivat-tiin kuitenkin enemmän. Alan työnantajien toiveena oli luoda yhteistyölle järjestelmällisempi rakenne, jotta yhteistyö ei olisi niin riippuvaista yksittäisistä henkilöistä. Sidosryhmäselvityksen neljä keskeisintä johtopäätöstä ovat: 1) tarve vesialan tiiviimmälle yhteistyölle ja visiolle; 2) koulutuksen ja työelämäyhteistyön tiivistäminen; erityisesti viestiminen sidosryhmille koulutuksen tavoitteista ja vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien osaamisesta; 3) kestävän kehityksen suuri merkitys alalle ja vastavalmistuneiden roolille, sekä 4) vuodesta 2016 pyörineen WAT-maisteriohjelman nykyisen toteutusmuodon suunta T-osaajaprofiilia hyödyntäen on oikea: alan syvällinen substanssiosaaminen yhdistyy ymmärrykseen alan laaja-alaisuudesta. Ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamisen kannalta on tärkeää kouluttaa teknisesti osaavia vesi- ja ympäristötekniikan taitajia, jotka osaavat toimia monialaisessa yhteistyössä ja soveltaa työssään kestävän kehityksen periaatteita käytännönläheisellä tavalla.

AB - Tämän sidosryhmäselvityksen tavoitteena on muodostaa monipuolinen ja kattava ymmärrys vesi- ja ympäristötekniikan alan osaamis- ja kehitystarpeista. Selvitys toteutettiin Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman (WAT) näkökulmasta opetuksen ja ohjelmatason suunnittelun kehittämiseksi, maisteriohjelman kouluttamien diplomi-insinöörien osaamiseen keskittyen. Selvityksen painotus on maisteriohjelman tapaan vesitekniikassa, mukaan lukien sen kytkökset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vesitekniikka jäsentyy selvityksessä WAT-maisteriohjelman kolmen painotuksen eli vesihuollon, vesitalouden (vesivarojen hallinta ja hydrologia) ja kansainvälisten vesiasioiden kautta, kytkeytyen sekä ympäristötekniikan että insinöörikoulutuksen kenttään. Samalla vesitekniikka muodostaa keskeisen osan vesialasta, johon nähdään kuuluvan myös muut veteen keskeisesti kuuluvat teemat ja osaamisalueet. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselyillä WAT-maisteriohjelman sidosryhmiltä: alan työnantajilta, rahoittajilta ja asiantuntijoilta. Haastattelut ja kyselyt keskittyivät neljään teemaan: alan kehitykseen, vastavalmistuneisiin työelämässä, sidosryhmäyhteistyöhön ja kestävän kehityksen merkitykseen alalla. Lisäksi hyödynnettiin helmikuussa 2020 järjestetyn sidosryhmätapahtuma Vesimessujen työpajoista kerättyä aineistoa. Vesi- ja ympäristötekniikan alan tulevaisuus on tulosten mukaan valoisa. Valtaosa vastaajista katsoi, että alan yhteiskunnallinen merkitys kasvaa ja työpaikkoja on tulevaisuudessa tarjolla hyvin. Vesi- ja ympäristötekniikan osaajien rooli kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa on merkittävä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tähän liittyen monet vastaajat kokivat, että suomalaisen vesiosaamisen vientipotentiaalia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Selvityksessä tunnistetut vesi- ja ympäristötekniikan alan suurimmat muutosvoimat ovat linjassa aiempien alalla tehtyjen selvitysten kanssa: ilmastonmuutos, ympäristön muutokset, kaupungistuminen ja digitalisaatio nousivat tärkeimmiksi globaaleiksi ajureiksi, jotka sekä haastavat alaa että tarjoavat mahdollisuuksia uudistumiselle. Nämä ilmiöt ovat jo johtaneet muutoksiin, kuten laajempaan automatisaatioon, tehostettuun tulvasuojeluun, luonnonmukaisen vesirakentamisen ratkaisuihin sekä kiertotalouden merkityksen vahvaan lisääntymiseen. Vesihuollossa erityisenä kansallisen tason haasteena ovat edelleen myös infrastruktuurin vanheneminen sekä pula osaavista työntekijöistä etenkin maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa. Alan osaamistarpeita koskevat tulokset vahvistavat nykyisen WAT-maisteriohjelman koulutuksen painopisteitä: alalla vaaditaan kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita, kuitenkaan tinkimättä vahvasta substanssiosaamisesta ja teknisistä valmiuksista. Myös kestävän kehityksen osaamiseen liittyvät valmiudet painottuivat vastauksissa, erityisesti monitieteinen ja -kulttuurinen ymmärrys, viestintätaidot sekä kokonaisvaltainen ajattelu. Alalla jatkossakin tarvittavat taidot koostuvat useiden taitojen osaamisyhdistelmistä, jolloin koulutuksessa tulee edelleen korostaa opiskelijoiden ohjaamista ja ammatillisen identiteetin rakentumista. Vastaavanlaisia tuloksia on noussut esiin myös muissa vesialan viimeaikaisissa selvityksissä. Haastatteluissa kestävän kehityksen käytännön soveltaminen nostettiin yhdeksi alan tärkeäksi osaamisalueeksi, jonka merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan vastavalmistuneet ovat jo tuoneet kestävän kehityksen mukaisia arvoja sekä tehneet konkreettisia ehdotuksia kestävän kehityksen mukaisista käytänteistä alan organisaatioissa. Vaikka kestävän kehityksen osaamisen taso määriteltiin jo nyt melko hyväksi, lähes kaikki vastaajat katsoivat organisaationsa tarvitsevan nykyistä vahvempaa kestävän kehityksen osaamista. Vesihuoltoa edustaneet vastaajat painottivat kestävään kehitykseen liittyen enemmän yleistä laadunhallintaa, teknistä osaamista ja liiketalouden tuntemista, kun taas vesitalouden ja ympäristötekniikan vastaajat pitivät keskeisenä laaja-alaista näkökulmaa. Selvitykseen vastanneiden vesi- ja ympäristötekniikan toimijoiden mukaan ala on melko hajanainen ja suurena haasteena pidetään esimerkiksi hankkeiden päällekkäisyyksiä sekä koordinoinnin puutetta. Vastauksissa korostuivat yhteisen vision puute sekä vaillinaiset rakenteet, jotka mahdollistaisivat eri toimijoiden välisen tiiviimmän opetus-, tutkimus- ja hankeyhteistyön. Työelämän ja koulutuksen välisessä yhteistyössä haasteena koettiin erityisesti yhteistyösuhteiden henkilösidonnaisuus sekä ajan ja muiden resurssien puute. Toimiviksi yhteistyömuodoiksi tunnistettiin etenkin diplomityöt ja väitöskirjat sekä työelämän kanssa yhdessä toteutettavat opiskelijaprojektit. Yhteistyötä yliopistojen kanssa kaivat-tiin kuitenkin enemmän. Alan työnantajien toiveena oli luoda yhteistyölle järjestelmällisempi rakenne, jotta yhteistyö ei olisi niin riippuvaista yksittäisistä henkilöistä. Sidosryhmäselvityksen neljä keskeisintä johtopäätöstä ovat: 1) tarve vesialan tiiviimmälle yhteistyölle ja visiolle; 2) koulutuksen ja työelämäyhteistyön tiivistäminen; erityisesti viestiminen sidosryhmille koulutuksen tavoitteista ja vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien osaamisesta; 3) kestävän kehityksen suuri merkitys alalle ja vastavalmistuneiden roolille, sekä 4) vuodesta 2016 pyörineen WAT-maisteriohjelman nykyisen toteutusmuodon suunta T-osaajaprofiilia hyödyntäen on oikea: alan syvällinen substanssiosaaminen yhdistyy ymmärrykseen alan laaja-alaisuudesta. Ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamisen kannalta on tärkeää kouluttaa teknisesti osaavia vesi- ja ympäristötekniikan taitajia, jotka osaavat toimia monialaisessa yhteistyössä ja soveltaa työssään kestävän kehityksen periaatteita käytännönläheisellä tavalla.

M3 - Commissioned report

BT - Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelman sidosryhmäselvitys 2019-2020 : yhteenvetoraportti: Alan tulevaisuus, osaamistarpeet ja vastavalmistuneiden rooli

PB - Aalto-yliopisto

ER -