Media contributions
1Media contributions
Title Vihreän infrastruktuurin merkitys kasvaa Degree of recognition National Media name/outlet Helsingin Sanomat Media type Print Country/Territory Finland Date 31/10/2018 Description (mielipidekirjoitus, HS 311018)
Kaavoituksesta yksityiskohtia vai systeemistä ajattelua?
Kaupunkisuunnittelu on huimien haasteiden edessä kun se lähtee suunnittelemaan tulevaisuuden hiilineutraalia kaupunkia ja varautuu samalla väistämättömiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Yhtenä varautumisstrategiana on esitetty vihreää infrastruktuuria, joka läpäisee kaikki maankäyttöluokat. Vihreän infrastruktuurin kasvillisuusrakenteiden avulla mm. hillitään kaupunkien paahteisuutta sekä kovilta pinnoilta syntyvän huleveden määrä ja siten kaupunkitulvia, tuetaan kaupunkibiodiversiteettiä sekä luodaan kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä. Tämä edellyttää kasvien kasvua ja niiden tarvitsemien veden, ravinteiden ja hiilen kiertokulkujen tunnistamista, tukemista ja kehittämistä juuri kaupunkisuunnittelussa. Enää ei riitä yksittäisen kasvin valinta jollekin ylijääneelle tontinkulmalle, vaan kyse on ennemminkin systeemisestä ajattelusta, jossa kasvien kasvu, veden ja ravinteiden kiertokulut sekä maan eri prosessit kytkeytyvät yhteen.
Tämä kasvullisten prosessien systeemi pyörii kaupunkisuunnittelun raamittamassa ympäristössä, mutta sitä muokkaa jatkuvasti kaikki kaupunkilaisten tekemiset ja tekemättä jättämiset. Usein kaupunkivihreää perustellaan ihmisen siitä saamilla höydyillä, mutta se toimii myös toisin päin. Asukkaat voivat tukea ja hoitaa veden, ravinteiden ja maan prosesseja omilla toimillaan. Esimerkiksi tähän aikaan vuodesta omakotiasujat päättävät, miten käsittelevät syksyn lehdet pihamaalta. Silputako ne istutusten juurelle vai puhaltaa, pussittaa ja kuljettaa pois? Yksi tontti ei ratkaise koko pientaloalueen ravinnekiertoa, mutta tilanne muuttuu jos vaikkapa puolet asukkaista tekee töitä tämän ravinne- ja hiilikierron tukemiseksi.
Kaupunkisuunnittelu ei voi määritellä miten ihmiset käyttäytyvät, mutta sen pitäisi ohjata erilaisia virtoja, kiertokulkuja ja systeemien syntymistä. Tämän kokonaisvaltaisen, monialaisen ja vaativan tehtävän edessä keskustelu tiilisaumojen värimäärittelyistä tuntuu pintaraapaisulta.
Outi Tahvonen
Rakennetun ympäristön lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa ja maisema-arkkitehtuurin väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa.URL https://www.hs.fi/paivanlehti/31102018/art-2000005882555.html Persons Outi Tahvonen