Media contributions
1Media contributions
Title Muotoilu muutoksessa Degree of recognition National Media name/outlet Eemeli, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA Media type Print Country/Territory Finland Date 03/11/2020 Description Muotoilu muutoksessa
Kulunut vuosi on ollut monella tavoin poikkeuksellinen. Globaali pandemia sai ihmiset ympäri maapallon muuttaman päivittäistä toimintaansa; tapaamisia vältettiin, siirryttiin etätöihin, ja moni aiemmin itsestäänselvyytenä pitämämme asia osoittautuikin hauraaksi ja tärkeäksi.
Uuden edessä eivät olleet vain yksilöt, vaan myös kaikki ryhmät, organisaatiot ja yritykset. Piti nopeasti löytää uusia tilaratkaisuja, käytänteitä, ja mahdollisesti myös kokonaan uutta liiketoimintaa aiempien osoittauduttua mahdottomaksi.
Silti viruksen aiheuttama muutos on vain jäävuoren huippu, tai nopea sykäys isomman muutoksen osana. Digitalisaatio, automaatio, työn muuttuminen, kansallisvaltioiden nousu ja luonnonvarojen ehtyminen aiheuttavat vielä paljon suurempia yhteiskunnallisia muutoksia kuin mitä olemme nyt viruksen aikana nähneet.
Muotoilunkin merkitys on muuttunut. Muotoilussa oleellista on aina ollut ymmärtää käyttäjää, ja mikä heille on tärkeää. Tuotemuotoilun lisäksi muotoillaan nyt palveluita, brändejä, systeemejä, organisaatioita tai ekosysteemejä. Muotoilun prosesseja, miten jäsennellyllä tavalla saadaan aivan uusia näkökulmia, hyödynnetään nyt laajasti – ja ennen kaikkea muutostilanteessa.
Koska muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa, tulee meidän hyödyntää niitä keinoja, joita meillä on sen mahdollistamiseksi.
Muotoilulla on tähän ainakin kolme merkittävää keinoa.
Ensiksi, jos haluamme kehittyä tai muuttua, miten tiedämme mihin mennä? Muotoilutyöskentelyn avulla voimme ideoida ja konseptoida, sekä saada strateginen keskustelu etenemään. Kun on jotain mistä olla mieltä, on yrityksissäkin huomattavasti nopeampaa päästä päätökseen uusista muutoksista. Näiden työkalujen kirjo on viime vuosina kasvanut, nyt puhutaan spekulatiivisesta muotoilusta, ennakoinnista ja uudesta arvonmuodostuksesta.
Työkaluja tärkeämpää on kuitenkin luoda organisaatio, joka kykenee muutokseen. Myös odottamattomien tapahtumien sattuessa. Tähän tarvitsemme organisaatiokulttuuria ja prosesseja.
Toiseksi, monessa organisaatiossa on siis opittu hyödyntämään muotoilun prosesseja paremmin ja laajemmin. Tavoitteena on saada organisoidulla tavalla täysin uusia tai odottamattomia tuloksia. Tämän hetken tilanteita kuvaa hyvin se, että niihin harvoin on helppoa tai ilmeistä ratkaisua löydettävissä. Ajatus siitä, että yksinkertaisesti määrittelemme ongelman ja löytäisimme siihen ratkaisun on haastavampi silloin, kun haasteet ovat monimutkaisia ja alati muuttuvia. Jos rajaamme haasteen nykytilan mukaan, rajaamme helposti pois myös uudet vaihtoehdot. Siksi muotoilun kentällä puhutaankin nyt paljon rajaamisesta - miten voimme rajata muotoiluajattelun avulla haasteet niin, että voimme etsiä niihin riittävän laajasti ratkaisuja, testata niitä nopeasti, analysoida tulokset, ja taas päästä askeleen eteenpäin uusien toimintatapojen löytämisessä.
Ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen liittyy myös ”Behaviour Design”, eli miten voimme suunnitella niin, että ihmiset muuttavat toimintatapojaan. Tästä saimme kaikki pandemian keskellä esimakua kun kaikki julkiset tilat piti nopeasti suunnitella uudestaan niin, että ihmisten toiminta niissä oli vastuullista. Kauppojen lattioille tuli merkinnät etäisyyksien pitämisestä ja jokaisen sisääntulon kohdalle käsidesipisteet. Emme ehkä voi pakottaa ihmisiä muuttamaan toimintaansa, mutta voimme suunnitella ympäristön niin, että heidän on helpompi muuttaa omaa käyttäytymistään.
Kolmanneksi on siis kysymys siitä, miten muutamme toimintakulttuuria, niin yrityksissä kuin omaltakin osaltamme. Luovan organisaation rakentaminen ei tule käden käänteessä, ja oleellista olisi saada kaikki suhtautumaan uuteen uteliaisuudella, ja tarttumaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Oleellista on myös osallistaminen. Muutosta ei tee kukaan yksin, ei yksilö eikä toiminto. Muotoilu on tässä yhä keskeisemmässä asemassa, yhdessä tekemisen mahdollistajana.
Muotoilu, ja sen hyödyntäminen organisaatioissa, on siis myös aikansa kuva. Muotoilun käyttö muuttuu, samoin kuin sen rooli osana suomalaista elinkeinoelämää.
Tämän takia Elkan muotoiluarkiston rooli on niin tärkeä.
Kun Elkan muotoiluarkistoa runsas kymmen vuotta sitten oltiin perustamassa, oli maamme teollisen muotoilun ensimmäinen sukupolvi juuri eläköitymässä. Ensimmäiset teolliset muotoilijat olivat valmistuneet vuonna 1965, ja alan pioneerit pyrkivät löytämään ratkaisuja sen ajan suurin haasteisiin. 1970-luvulla öljykriisi mullisti teollisuuden, ja 1980-luvulla tuotantoa kehitettiin. 1990-luvulla lama ja venäjänkaupan romahdus toivat uuden kilpailutilanteen, ja muotoilun avulla rakennettiin brändejä, tuoteportfolioita ja kokemuksia kansainväliseen kilpailuun.
Kun itse aikoinani tein väitöskirjaani muotoilun muutoksesta Suomessa, oli arkistomateriaalia aiheesta todella vaikea löytää. Aineistot löytyivät pääsääntöisesti pieninä palasina ihmisten ja toimistojen komeroista ja muutaman museon kokoelmista. Siksi olin niin kiitollinen kun Elkan muotoiluarkisto saatiin perustettua – nuo ensimmäisten teollisten muotoilijoitten omat arkistot saatiin pelastettua ja luotiin ensimmäinen kansallinen kokoelma josta kaikkien alojen tutkijat löytäisivät arkistomateriaalia muotoilun merkityksestä elinkeinoelämässämme.
Vuosien varrella on arkisto kehittynyt, kasvanut ja toiminta kehittynyt. Kun nyt olemme (taas?) muutoksen edessä, on entistä tärkeämpää että meillä on toimiva arkisto, joka dokumentoi tämän muutoksen, ja työn jota sen aikana tehtiin, jotta voimme kaikki katsoa nykyistä kehitystä myös vuosikymmenien päästä. Ehkä aikamme silloin näyttäytyy ymmärrettävämmältä, ja hetken kaaokseen on helpompi suhtautua. Läheltä on joskus vaikea nähdä pitkälle.
Anna Valtonen, strategisen muotoilun professori Aalto-yliopistoURL www.elka.fi/images/Eemelit/Eemeli-2020-2.pdf Persons Anna Valtonen
Keywords
- design, change